Puikot suihkii

Olen kutonut ahkerasti. Nämä sukat tein Martinin veljelle, joka pitää oranssista:

Ja näistä pörröisistä mohairlangoista syntyi kaulahuivi, jota pidän hartioillani täällä kotona iltaisin, kun paleltaa. Sen kuvioon otin vaikutteita 1920-luvun malleista.

Kutominen voi olla myös sosiaalinen harrastus. Suomessa meillä oli kavereiden kanssa ompelukerho, joka kokoontuu edelleen, terveisiä vaan! Täällä Etelä-Afrikassa juttelin kutomisesta Martinin serkun vaimon kanssa, joka kutsui minut viettämään I Love Yarn Day'tä eli Rakastan lankaa -päivää 14.10. Menemme hänen kutovien ja virkkaavien ystäviensä kanssa ilmeisesti kahvilaan tekemään käsitöitä. Mukavaa! Lisäksi olen jutellut vanhemman polven kutojien (uusien sukulaisten) kanssa harrastuksesta. Käsitöistä saa jutun juurta sellaisten ihmisten kanssa, joiden kanssa ei muuten olisi juuri mitään yhteistä. Lisäksi kutominen on hieno taito, joka on meidän suvussa kulkenut sukupolvelta toiselle, joten edesmennyt äitini ja isoäitini kulkevat tällä tavoin mukana maailmalla - puikkopussissa! Siitä tulikin mieleen, että työkaverit antoivat minulle hienon läksiäislahjan: silkkisen puikkopussin ja puikkoja. Kiitos vielä, niistä on päivittäin iloa.