Muutimme mieheni kotimaahan mukanamme vain isot matkalaukut, ja harkitsemme jokaista kotiin liittyvää ostosta tarkkaan. Tutustumme ihmisiin ja uuteen kotikaupunkiimme pikku hiljaa, kortteli kerrallaan. Miten kodista tulee koti toisella puolen maailmaa?
Klikkaa blogipostauksen kuvaa, niin saat kuvat isompina esiin!
torstai 10. lokakuuta 2013
Jäähyväiset – tältä erää
Kaikki hyvä loppuu aikanaan, niin myös aikamme Kapkaupungissa. Muutamme joulukuussa takaisin Suomeen, mutta tarkoituksemme on joidenkin vuosien jälkeen palata tänne toiseen kotimaahamme. Tätä kirjoittaessa asumme jo mieheni vanhempien luona länsirannikolla. Kapkaupungissa käydessämme käymme suorastaan haikeana Sea Pointin Promenadella kävelemässä. Näin se vain arki muuttuu nostalgiseksi!
Muutimme Etelä-Afrikkaan heinäkuussa 2011 eli olemme asuneet täällä kaikkiaan kaksi ja puoli vuotta. Emmepä arvanneet, että palatessamme Suomeen meitä onkin kolme. Vauvamme kasvaa kohisten ja saa meidät hyvälle tuulelle pienillä ihmeteoillaan. Tänään hän löysi varpaansa! Kun asuu kaukana perheestä, voi perhe tullakin entistä tärkeämmäksi. Samalla uudessa kotimaassa mieheni perhe on tullut minullekin läheiseksi. Nyt tuntuu tosiaan siltä, että elämme elämämme kahdessa maassa vuorotellen ja kumpikin maa on koti. Voi olla, että ensi kerralla asumme jossakin toisessa kaupungissa, vaikkapa pikkukaupungissa. Olemme viihtyneet hyvin täällä länsirannikolla esimerkiksi.
Tulimme tänne vain kahden ison matkalaukun kanssa ja samalla tavalla aiomme lähteä. Mutta muutto osoitti, että kahdessa vuodessa tavaraa kertyy salakavalasti kaappeihin ihan kamalasti! Jouduimme lainaamaan peräkärryn, että saimme tavaramme mieheni vanhempien vintille. Pelkät astiat ja keittiötavarat veivät monta laatikkoa. Tavoitehan oli elää 100 tavaraa -liikkeen mukaisesti vähällä omaisuudella täällä, mutta niin vain on kertynyt vaatteita, siivoustarvikkeita, kirjoja, levyjä, muutama taulu jne. Ja tietysti sitä vauvakamaa. Mutta siitä onneksi pääsemme aika hyvin eroon, koska puolivuotias tarvitsee aika eri tavaraa kuin sitä nuorempi vauva. Kierrätykseen vain. Pakatessa tuli mieleen, miten kamalasti kamaa meillä on Suomessa varastossa, eikä enää tee mieli haalia niin paljon tavaraa mukaan. Hyvä niin.
Kuvassa olemme Cape Agulhasissa viime heinäkuussa. Cape Agulhas on Afrikan mantereen eteläisin kärki. Nyt meidän täytyy tietysti käydä ottamassa vastaava kuva Nordkappissa!
Kiitos tuhannesti kaikille blogin lukijoille! Oli hienoa jakaa arkinen elämämme ja reissumme teidän kanssanne. Kiitos myös lukuisista yhteydenotoista. Kapkaupunki todella kiinnostaa suomalaisia nykyään ja tänne tullaan sekä asumaan että matkailemaan. Etelä-Afrikka on napannut suuren osan sydäntäni ja suosittelen lämpimästi lyhyenpää tai pidempää vierailua täällä.
Ikävintä ulkomailla asumisessa minusta on se, että joutuu eroon kotimaassa asuvista ystävistä ja perheestä. Mutta parasta on se, että olen saanut uuden perheen täällä ja uusia ystäviä, joiden kanssa voin jakaa muistot näistä vuosista. Kiitos Kapin suomalaisille ja erityisesti meidän tyttöporukalle, joka kokoontui harvakseltaan, mutta jokainen treffi oli tärkeä!
Bye bye! See you soon!
Love, Päivi
Tunnisteet:
100 tavaraa,
blogit,
Cape Agulhas,
hyvästit,
koti,
perhe,
ystävät
torstai 26. syyskuuta 2013
Café Voltaire -blogissa Lauren Beukesista
Kirjoitin eteläafrikkalaisen Lauren Beukesin romaanista The Shining Girls kritiikin Café Voltaire -blogiin. Tervetuloa lukemaan!
http://avaincafevoltaire.blogspot.com/2013/09/ainutkertaiset-naiset-ja-samana.html
http://avaincafevoltaire.blogspot.com/2013/09/ainutkertaiset-naiset-ja-samana.html
torstai 18. heinäkuuta 2013
Deon Meyerin dekkarista Café Voltairessa
Kirjoitin Café Voltaire -blogiin kritiikin eteläafrikkalaisen Deon Meyerin dekkarista Kuolema päivänkoitteessa. Romaani sijoittuu talviseen, sateiseen Kapkaupunkiin. Tervetuloa lukemaan!
http://avaincafevoltaire.blogspot.com/2013/07/murha-talvisessa-kapkaupungissa.html
http://avaincafevoltaire.blogspot.com/2013/07/murha-talvisessa-kapkaupungissa.html
tiistai 16. heinäkuuta 2013
Vauvalle kudottua
Odotusaikana puikot suihkivat jatkuvasti, koska kutominen oli raskaana olevalle juuri sopivan jännittävän puuhaa. Tässä joitain kutomiani vauvan vaatteita. Nyt olen ymmärtänyt, että vauvoille kannattaa tehdä ihan erilaisia vaatteita kuin lapsille, jotka jo istuvat ja kävelevät. Moni vaate jää käyttämättä, koska se on kömpelö pukea ja pitää päällä. Onneksi tuo liila villatakki sentään on onnistunut ja sitä käytämme. Nyt kudon pikku mekkoa puolivuotiaalle aprikoosinvärisestä puuvillan ja villan sekoitteesta.
Vihreän hilkan ohje: http://www.garnstudio.com/lang/fi/visoppskrift.php?d_nr=b14&d_id=7&lang=fi
Vihreän villatakin ohje: http://www.ullaneule.net/0308/ohjeet_helmitipu.html
Liilan villatakin ohje: http://www.ullaneule.net/0105/ohjeet_nea.html
Vauvalle ostamistani vaatteista nolon moni on Made in China, mutta ensimmäisessä kuvassa on joitakin paikallisten merkkien vaatteita, kuten Naartjie ja Mü and Me. Olisi kuitenkin pitänyt uskoa, kun kaikki sanoivat, että vauvat tarvitsevat vain potkupukuja. Niin totta!
keskiviikko 10. heinäkuuta 2013
Vauva ja tuhat tavaraa
Jos joku vielä muistaa, niin muutimme tänne mukanamme vain matkalaukut ja tavoittelimme 100 tavaraa -liikkeen mukaisesti vähäistä tavaramäärää kodissamme. No, nyt meillä on vauva ja tuhat tavaraa! Olemme jo ehtineet kutsua tytärtämme ekokatastrofivauvaksi, koska ärhäkkä vaippaihottuma sai meidät vaihtamaan vaippaa vartin välein ja lämmittämään vauvaa hiustenkuivaajalla jatkuvien vaipanvaihtojen ajan. Pyykkikonekin pyörii kaiken aikaa. Onneksi kuitenkin saimme jotain vauvakamaa myös lainaksi ja käytettynä, joten teimme jotakin ekologista. Kuvassa on vauvan sänky, jonka lainasimme sukulaisilta täällä Kapissa. Vuodetekstiilit ompeli anoppi ja paikallinen ompelimo. Täällä kannattaa hyödyntää pikkuisia ompelimoja, joissa hinnat on hyvin kohtuulliset ja samalla työllistät käsityöläisen. Olen kutonut paljon itse vauvalle nuttuja, pipoja, sukkia ja vilttejä. On ollut ihan mahtavaa saada käytettyjä vauvanvaatteita tutuiltamme! Vauvat kasvavat niin nopeasti, etteivät vaatteet ehdi kulua. Säästimme pitkän pennin.
Aluksi oli vaikea tietää, mitä vauvalle kannattaa ostaa ja mitä ei. Lykkäsimme ensin Baby Björnin ostoa, mutta se on kyllä ollut hintansa väärti. Ostimme senkin käytettynä. Toinen kätevä tavara on tuo kuvassa näkyvä sitteri tai "sitter-napper" merkkiä Tiny Love, jossa vauva voi joko istua tai maata. On kiva, että vauvalla on oma paikka myös olohuoneessa. Jossakin vaiheessa muutamme taas Suomeen, joten olisi turhaa ostaa lapselle nyt tavaraa, joka kestää koko lapsuuden ajan. Yhden nallen kyllä ostin Design Indabasta jo ennen Renéen syntymää.
Renée onkin jo kaksi kuukautta vanha ja kasvaa kohisten. Viimeisin opittu taito saa äidin iloiseksi: hymy!
tiistai 21. toukokuuta 2013
Tyttö tuli!
Tyttö tuli, tyttö tuli ja mun sydämeni suli! Niinhän se Irwin lauloi aikoinaan ja näin kävi meillekin. Olemme onnellisia ja iloisia uudesta perheenjäsenestämme Renéestä. Lähiaikoina blogipostauksia tulee varmaan aika harvakseltaan, mutta palaan myöhemmin uudella innolla.
Tällainen linkki osui silmiini sanomalehdessä: Arvostettu afrikkalaisen taiteen huutokauppa pidetään toukokuun lopussa Kapkaupungissa ja katalogi on verkossa. Ken on kiinnostunut, hän klikatkoon: http://www.provenanceart.co.za/catalogue
tiistai 30. huhtikuuta 2013
Blogisynttärit & kameliapuutarha & yllätysuutinen
Olet kenties huomannut, että olemme viimeiset 9 kuukautta eläneet jotenkin hissukseen. No, selitys löytyy ensimmäisestä kuvasta: olen raskaana. Vauvan pitäisi syntyä ensi viikolla täällä Kapkaupungissa ja odotamme jo kovasti pientä tyttöämme. Juhlistan tällä yllätysuutisella blogin toista syntymäpäivää ja lupaan kertoa vauva-valmisteluista lisää lähitulevaisuudessa. Kiitos kaikille lukijoille, joita elämä Kapkaupungissa kiinnostaa!
Juhlistan synttäreitä ja yllätysuutista kukkakuvin. Kävimme Vergelegenin viinitilalla Somerset Westissä ihailemassa vuoden ensimmäisiä kamelioita. Vergelegenissä on todella hieno puutarha, joka on voittanut lukuisia palkintojakin. Siellä on 17 erilaista osiota, joista yksi on hämyisä kameliapuutarha. Se on Etelä-Afrikan ainoa Camelia Garden of Excellence ja maailman mittakaavassakin harvinainen lajirunsautensa puolesta. Paras aika nähdä kamelioiden kukkivan on talvella eli kesä-elokuussa. Nyt olivat vasta ensimmäiset kukat avautuneet, mutta niissäkin oli ihmettelemistä. En tiennyt, että kameliat voivat olla keskenään niin erilaisia. Tuollainen iso, pelkistetty ja valkoinen kukka vastaa mielikuvaani kameliasta. Kukat tuoksuivat miedosti multaisilta ja ne viihtyvät tosiaan vähän hämärässä. Tällä hetkellä kukkivat kuitenkin juuri ne, jotka olivat aurinkoisimmilla paikoilla. Puutarhaan maksetaan R10 pääsymaksu (noin euro).
Lue lisää Vergelegenin kamelioista: http://www.vergelegen.co.za/camellia+garden.html
torstai 25. huhtikuuta 2013
Kragga Kamma Game Park Port Elizabethissa
Huhtikuun alussa ajelimme Port Elizabethiin kaunista Garden Routia. Mennessä yövyimme Knysnassa ja ajelimme katselemassa laguunin hienoja maisemia. Kävimme myös kävelyllä Garden of Edenissä - usko pois! Se on hieno metsäpolku lähellä Knysnaa. Pysähdyimme myös Old Nick Villagessa Plettenberg Bayn ulkopuolella. Siellä on esimerkiksi Mungon tekstiilimyymälä ja tehdas, jossa pääsee näkemään, kuinka pellava-, puuvilla- ja villakudonnaiset syntyvät.
http://www.oldnickvillage.co.za/
Garden of Eden: http://www.tripadvisor.com/ShowUserReviews-g312664-d2481606-r131951122-Garden_of_Eden-Knysna_Western_Cape.html
Port Elizabeth on koko maailman mohair-pääkaupunki ja olisin halunnut vierailla jossain aiheeseen liittyvässä kohteessa. Meillä oli kuitenkin vain viikonloppu aikaa ja tulimme pääasiassa ystäviämme tapaamaan, joten jätimme mohair-kierroksen väliin. Itse kaupungissa ei nimittäin ollut mitään sopivaa kohdetta, vaan kaikki näkemisen arvoiset mohair-tilat ja pajat olivat ympäröivällä maaseudulla. Lisää tietoa mohair routesta löytyy täältä:
http://www.mohair.co.za/?page_id=20
Port Elizabethista puhutaan täällä usein lyhennelmällä PE ja kaupungilla on kaksi lempinimeä: "The Friendly City" ja "The Windy City". Meidän kokemuksemme mukaan kaupungissa eletään huomattavasti rennommin ja verkkaisemmin kuin Kapissa. Vaikka kaupungissa asuu 1,3 miljoonaa asukasta, keskustassa kävellessä ihmettelimme, kuinka hiljaista ja rauhallista kaikkialla oli. Eastern Capen provinssissa on paljon teollisuutta ja Port Elizabethin satama on yksi maan suurimmista. Kaupunkiin on rakennettu Waterfrontin ostos- ja viihdekeskus hienon hiekkarannan viereen ja siellä kävimme kävelyllä ja syömässä ja huvipuistossakin.
Tällä kertaa postaan reissultamme kuvia vain Kragga Kamman eläinpuistosta, joka sijaitsee Kragga Kamma Roadin päässä Port Elizabethissa. Sisäänpääsymaksu oli R50 eli alle 5 euroa. Eläinpuisto ei ole kauhean suuri, joten siellä näkee paljon eläimiä lyhyessä ajassa. Puistossa ajetaan omalla autolla noin 20 km/tunnissa, eikä autosta saa poistua muualla kuin virkistysalueilla. Eläimet on erotettu toisistaan niin, että esimerkiksi gepardit eivät pääse syömään antilooppeja. Kragga Kamma oli todella hieno kokemus ja näimme muun muassa sarvikuonoja, kirahveja, pahkasikoja, seeproja, gepardeja, gnu-antilooppeja ja paljon pienempiä antilooppeja (impala, springbok, reedbuck, bontebok, waterbok). Oli hienoa nähdä ihan läheltä uros-nyala, jonka nahka oli upea! Nyala on tuossa viimeisessä kuvassa.
tiistai 26. maaliskuuta 2013
Kayamandin tulipalo vei kodin yli 4000:lta
Kapkaupungin naapurikaupungissa Stellenboschissa riehui 15.3.13 tulipalo Kayamandin townshipissä eli slummissa. Yli 600 hökkeliä paloi ja noin 4500 ihmistä jäi kodittomaksi. He menettivät koko vähäisen omaisuutensa tulipalossa, joka lähti liikkeelle kynttilästä.
Nyt useat avustusorganisaatiot ovat alkaneet kerätä muun muassa vaatteita, huopia ja ruokaa kodittomiksi jääneille. Stellenboschin yliopisto on ollut aktiivisesti organisoimassa keräystä. Tässä linkki juttuun, joka kertoo yliopiston keräyksestä: http://blogs.sun.ac.za/news/2013/03/19/university-community-reaches-out-to-victims-of-kayamandi-fire/
Itse ajattelin osallistua vaatimattomalla panoksellani Kapkaupungin kahviloiden yhteiskeräykseen, jota vetää Milkshed-niminen järjestö. Meillä ei oikeastaan ole paljoa vanhoja vaatteita, koska olemme olleet täällä vain pari vuotta. Sen sijaan kudoin vihreän pipon, joka toivottavasti pitää jonkun poloisen pään lämpimänä. Onhan se aika pieni panos: "Ai, menetit kotisi, no tässä sulle pipo!" Mutta parempi sekin kuin ei mitään.
Milkshedin Facebook-sivulta lista kahviloista, joissa voi lahjoittaa:
Hi Everyone, we've set up donation boxes across a number of coffee shops in Cape Town and Stellenbosch. See list below. If you have donations or know of anyone who has stuff they'd like to contribute please have a look at the list for a coffee shop in your area. And please spread the word. Thanks.
Deluxe Coffeeworks – 6 Roodehek Street, Gardens
Truth Coffee HQ - 36 Buitenkant Street
Truth. Coffee Roastery - Prestwich Memorial, 1 Somerset Road, Green Point
Superette – Woodstock Exchange, 66 Albert Road, Woodstock
Rosetta Roastery - Woodstock Exchange, 66 Albert Road, Woodstock
Field Office - 37 Barrack Street,
Knead – Wembley Square, 1 Mckenzie Street
Lauren Fowler - Woodstock Foundry, 160 Albert Road, Woodstock
Elle Magazine – 105 Hatfield Street, Gardens
Jason’s Bakery – 185 Bree Street, CBD
Bean There - 58 Wale Street, CBD
Haas - 67 Rose St, Bo Kaap
Table 13 - 78 Victoria Junction, Green Point
Red Sofa - 21 Derry Street, Corner of Exner and Derry Street, Vredehoek
Starlings - 94 Belvedere Rd, Claremont
Häzz – 32 Ryneveld Street, Stellenbosch
Gourmet Coffee Roasters - 16 Pontac Close, Saxenburg Park 1, Kuils River
keskiviikko 13. maaliskuuta 2013
Kirjastolaitos kuntoon!
Juuri julkaistun tutkimuksen mukaan eteläafrikkalaiset lapset ja nuoret haluaisisvat lukea, mutta kirjojen saatavuus on ongelma. Ratkaisuksi ehdotetaan kirjastolaitoksen kehittämistä. Tutkimuksen mukaan yli neljäsosalla haastatelluista ei ollut pääsyä kirjastopalveluihin. Eroja löytyi myös etnisten ryhmien välillä: mustat nuoret olivat innokkaampia lukijoita kuin valkoiset.
http://www.timeslive.co.za/lifestyle/2013/03/13/sa-kids-keen-to-read-but-can-t-afford-to-survey
Lahjoitin Sea Pointin lähikirjastoon käytettynä ostamiani kirjoja. Kirjasto on koulun vieressä ja oppilaat käyvät siellä usein. Olen lahjoittanut kirjoja myös Khalyelitshassa sijaitsevaan koulukirjastoon. Onneksi täällä on monenlaisia kirjanlahjoitushankkeita käynnissä.
Lue lisää lukutaitokampanjasta FunDzasta: http://www.fundza.co.za/
http://www.timeslive.co.za/lifestyle/2013/03/13/sa-kids-keen-to-read-but-can-t-afford-to-survey
Lahjoitin Sea Pointin lähikirjastoon käytettynä ostamiani kirjoja. Kirjasto on koulun vieressä ja oppilaat käyvät siellä usein. Olen lahjoittanut kirjoja myös Khalyelitshassa sijaitsevaan koulukirjastoon. Onneksi täällä on monenlaisia kirjanlahjoitushankkeita käynnissä.
Lue lisää lukutaitokampanjasta FunDzasta: http://www.fundza.co.za/
tiistai 12. maaliskuuta 2013
Kasveja ja niiden korvikkeita
Minusta on mukavaa, kun ikkunalaudalla on kasveja, mutta kun lämpötila pysyy 30 asteen tuntumassa muutaman kuukauden - kuten tänä kesänä - se asettaa haasteita huonekasvien valinnalle. Olenkin päätynyt aloeihin ja kaktuksiin, jotka eivät ole millään, vaikka aurinko niitä paahtaa. Tuo pienin toveri on uusin tulokas.
Rakastan leikkokukkia ja ostan niitä aina, kun kehtaan antaa itselleni luvan moiseen hetkelliseen luksukseen. Kuumalla ilmalla leikkokukatkin kuihtuvat ja nuupahtavat nopeasti. Silloin kun maljakoissa ei ole kukkia, niiden ei kuitenkaan tarvitse olla tyhjillään. Oranssit koristepallot antavat väriä huoneeseen. Harri Koskisen punainen Halo-tuikkulyhty sopii mainiosti niiden seuraan. Valkoinen kaartio on tuoksukynttilä, jonka sain viime kuussa synttärilahjaksi. Se tuoksuu miedosti vaniljalle ja viinimarjoille.
perjantai 8. maaliskuuta 2013
Kaksi pipoa
Kudoin pari pipoa, vaikka harvoin niitä täällä tarvitaan! Joskus mökillä, kun grillataan ja istuskellaan ulkona talvisaikaan, piposta voi kuitenkin olla iloa. Mieheni pitää omaansa aika useinkin. Toinen pipo on minulle ja toisen kudoin valkoisesta mohairista puolivuotiaalle lapselle lahjaksi. Valkoisessa pipossa on tähti edessä, vaikka pörrölanka peittää sen.
Ohjeet löytyvät täältä:
Novitan 7 veljestä -pipo: http://www.novita.fi/cms.php?cms_cname=neulemallisivu&nlm_id=282
Vauvan tähtipipo (ohje on 42 cm päälle, mutta koska käytin paksumpaa lankaa ja no. 4 puikkoja, kutomastani piposta tuli noin 46 cm.): http://www.novita.fi/cms.php?cms_cname=neulemallisivu&nlm_id=94838
perjantai 1. maaliskuuta 2013
Design Indaba 2013
Ryntäsin heti tänään avautuneille design-messuille eli Design Indabaan! Vietin messuilla koko päivän ja näin ihania esineitä, sistustavaroita ja vaatteita. Mukaani tarttui tietysti expon visitor's guide eli opaslehti ja minulle uusi tuttavuus Design Times. Lehden verkkosivut ovat täällä: www.designtimes.co.za
Afrikkalaisesta printtikankaasta tehty nalle on käsityönä tehty. Sen valmistaja on Congo Rose: www.congorose.com Nallen nivelet liikkuvat eli jalkoja ja käsiä voi heilutella,mikäon mukavaa. Sen saa yksi ihana pikkutyttö lahjaksi. Hinta oli R180 eli noin 15e.
Olen ennenkin hehkutellut Peta-Leen mohairhuiveja ja nyt sain itselleni villasilkkisen huovutetun huivin. Tämä eläimen taljaa muistuttava huivi hohtaa kauniin silkkisesti ja on varmasti lämmin sitten joskus, kun lämpöä taas tarvitaan. Huivin alkuperäinen hinta oli R600, mutta sain viime vuoden mallin messuhintaan R250 eli noin 20 euroa!
Kesäinen kukkarannekoru on Woza Moya -hyväntekeväisyysprojektin valmistama ja paikallisten helmitaiteilijoiden tekemä. Rahat menevät Hillcrest Aids Centren HIV/Aids-tukityöhön. Hinta R145.
And last but not least: pussillinen nappeja! Olen löytänyt Kapkaupungista vain yhden nappikaupan ja se on Century Cityssa, kaukana keskustasta. Niinpä hihkuin riemusta, kun löysin Cupcake Countryn messuosastolta nappipussin hintaan R20 eli alle 2e! Cupcake Country valmistaa napeista muun muassa koruja: www.cupcakecountry.co.za
Olipa virkistävä päivä. Viime vuoden suosikeistani näin pari vaatesuunnittelijaa. Spilt Milkin osastolla oli ihana korpinmustia sulkakauluksia ja muuta mukavaa ja juttelin hetken suunnittelija Alman kanssa. Augustin muotinäytös oli myös kaunista katsottavaa ja ihailin taas heidän vöitään, joista yksi viime vuonna tarttui mukaan. Tässä vielä pari linkkiä käyntikorteista, jotka keräsin:
www.spazastore.co.za
www.flyingtorio.co.za
www.bagthishandbags.com
www.georgieb.com
Waterfrontin kellotorni on muuten maalattu kelta-mustaksi tulevan Designpääkaupunkivuoden kunniaksi! Kuva löytyy esim. Facebookista: http://www.facebook.com/#!/WDC2014
Tunnisteet:
asusteet,
August,
Congo Rose,
design,
Design Indaba,
Design Times,
Designpääkaupunki 2014,
HIV,
korut,
käsityö,
lelut,
Peta-Lee,
Spilt Milk,
Woza Moya
tiistai 26. helmikuuta 2013
Tee se itse VISI
Designiin erikoistunut eteläafrikkalainen VISI-lehti saa minulta nyt erityiskiitoksen oivaltavasta kansidesignista. Uusimman lehden (no 64) mukana tuli pari metriä punaista mohair-lankaa, jolla lehden lukija voi itse viimeistellä kannen ristipistoilla. Lehden teema on DIY eli tee se itse ja lehdessä nostetaan reippaasti paikallista erikoisuutta eli mohairia. Puolet maailman mohairista kasvatetaan täällä. Angoravuohia kasvatetaan erityisesti Eastern Capen maakunnassa. Visin avulla sopii valmistautua ensi viikonlopun Design Indabaan!
http://www.visi.co.za/
lauantai 23. helmikuuta 2013
Sweet Temptations
Minulla on toinenkin blogi nimeltä "Elossa - intohimoinen 1930-luku", jonne kirjoitan kaikkea kiinnostavaa tuolta vuosikymmeneltä. Kirjoitin sinne juuri tukholmalaisesta kola- ja konvehtiliikkeestä, joka pakkaa tuotteensa 30-luvun henkeen. Tuosta jutusta jäi vesi kielelle, jmoten olin hyvin tyytyväinen tänään löytäessäni paikallisen tuotteen,joka edes jollain tapaa vastaa tuota ruotsalaisliikettä. Sweet Temptations tekee täällä Western Capessa, Somerset Westissa vanhanajan toffeeta eri makuvaihtoehtoina. Tarjolla on muun muassa Turkish Delight, Creamy Vanilla ja Caramel Creme. Maistoin tumman suklaan makuista toffeeta ja se oli herkullista. Aivan yhtä tärkeää kuin korkealaatuisista raaka-aineista kotikeittiössä ja perheyrityksessä tehty toffee on raidallinen karkkipaperi. Tämä lempiväriseni paperi sai minut heti hyvälle tuulelle ja henkii sadan vuoden takaista karamellikulttuuria. Eri makuvaihtoehdot on pakattu eri värisiin raitapapereihin. Toffee on siis paikallista, herkullista ja miellyttää silmää. Hintakin oli huokea R20 eli alle 2 euroa. Erinomaista!
http://sweettemptations.co.za
Linkki Elossa-blogiin:
http://elossa1930.blogspot.com/2013/02/parlans-konfektyr-vintage-kolaa-ja.html
tiistai 19. helmikuuta 2013
Villasukkia helteessä
Meillä on ollut tänä vuonna Kapkaupungissa todella hieno ja kuuma kesä. Helteet alkoivat marraskuussa, eivätkä ole hellittäneet kuin hetkeksi. Mutta mitä tekee hullu suomalainen hien virratessa pitkin selkää? Kutoo tietysti villasukkia tulevan talven varalle. Koska me suomalaiset tiedämme, että talvi tulee aina - nopeammin ja kylmempänä kuin luulisi. Ystäväni Lotta epäili aiheellisesti, huovuttuvatko sukat hikisissä näpeissäni kutomisen aikana, mutta ei huolta. Luotettava suomalainen villalanka ei kärsinyt lainkaan yllättävistä kutomisolosuhteista.
Ensimmäinen pari on kudottu Novitan perusohjeella harmaata ja poltetun oranssin väristä 7 veljestä -lankaa yhdistelemällä. Varren kapeat raidat ovat jotain muuta lankaa, joka löytyi varastoistani. Eikös ole aika hieno raita-design? Ne menevät sukulaistytölle täällä Kapissa. Villasukkadiplomatiani perhepiirissä täälläpäin maailmaa jatkuu!
Toinen pari on kudottu ilman kantapäätä kiertäen 2 oikein 2 nurin. Ohje löytyy Pirkanmaan kotityön julkaisemasta ohjekuvastosta "Sukkia", jonka ostin heinäkuussa 2012. Raitavärjätty 7 veljestä -lanka tekee raidat itsestään. Nämä sukat ovat minulle ja ihan mun väriset!
Tänään on ihana ilma, 25 astetta. Lempilämpötilani. Ai milloin ilmat viilenevät täällä päin? Pääsiäisestä alkaen.
sunnuntai 3. helmikuuta 2013
Ruusutarhassa kahvilla
Juhlistan blogin 10 000 kävijää ruusutarhajutulla! Kiitos!
Muutama viikko sitten mietimme viikonloppuna, mitäs uutta kokisimme tänään, ja päädyimme vierailulle Chart Framin ruusutarhaan. Chart Farm sijaitsee Kapkaupungin esikaupungissa Constantiassa, Wynberg Parkin vieressä. Heidän nettisvunsa löytyvät täältä: http://www.chartfarm.co.za/
Oli kuuma päivä, yli 30 astetta ja ruusut näyttivät aika nuupahtaneilta. Niinpä emme ostaneet ruusuja tällä kertaa. Tilalla voi poimia ruusuja itse, 4R oksa, eli viileämpään aikaan olisi ihan hyvä idea hakea ruusunsa täältä. Farmin verkkosivut onnistuvat saamaan koko tilan näyttämään isommalta ja tyylikkäämmältä kuin se on. Todellisuudessa farmi on aika pieni ja sen yhteydessä pidettävät markkinat, joilta odotin ihmeitä, koostuivat parista myyntipöydästä. Onneksi tila myy kirsikoita, jotka maistuivat ihanilta! Oudon vaalean väriset kirsikat eivät siis ole mitenkään raakoja ja vaan erilainen lajike. Kahvi maistui hyvältä, samoin farmilla leivottu fetapiirakka. Kahvila oli miellyttävän viileä ja varjoisa kuumana päivänä. Constantia-laakson maisemia oli mukava ihastella kahvia siemaillessa.
Kuvaajana Martin!
Muutama viikko sitten mietimme viikonloppuna, mitäs uutta kokisimme tänään, ja päädyimme vierailulle Chart Framin ruusutarhaan. Chart Farm sijaitsee Kapkaupungin esikaupungissa Constantiassa, Wynberg Parkin vieressä. Heidän nettisvunsa löytyvät täältä: http://www.chartfarm.co.za/
Oli kuuma päivä, yli 30 astetta ja ruusut näyttivät aika nuupahtaneilta. Niinpä emme ostaneet ruusuja tällä kertaa. Tilalla voi poimia ruusuja itse, 4R oksa, eli viileämpään aikaan olisi ihan hyvä idea hakea ruusunsa täältä. Farmin verkkosivut onnistuvat saamaan koko tilan näyttämään isommalta ja tyylikkäämmältä kuin se on. Todellisuudessa farmi on aika pieni ja sen yhteydessä pidettävät markkinat, joilta odotin ihmeitä, koostuivat parista myyntipöydästä. Onneksi tila myy kirsikoita, jotka maistuivat ihanilta! Oudon vaalean väriset kirsikat eivät siis ole mitenkään raakoja ja vaan erilainen lajike. Kahvi maistui hyvältä, samoin farmilla leivottu fetapiirakka. Kahvila oli miellyttävän viileä ja varjoisa kuumana päivänä. Constantia-laakson maisemia oli mukava ihastella kahvia siemaillessa.
Kuvaajana Martin!
torstai 24. tammikuuta 2013
Kiitos A Blog with Substance -tunnustuksesta
Koti Kapkaupungissa -blogini sai A Blog with Substance -tunnustuksen Pilvin pitämältä Villa Idur -blogilta http://villaidur.blogspot.com/. Kiitos siitä! Blogi, jossa on merkittävää sisältöä (näin sen suomentaisin) -tunnustus lämmittää mieltä 30 asteen helteessäkin.
Annan tunnustuksen eteenpäin seuraaville suomalaisille blogeille, joita mielelläni seuraan:
K niin kuin koti
Hopeapeili
Vastaisku ankeudelle
Kirjava kammari
Kirjaston antitäti hyssyttää
Haasteeseen liittyen pitää kertoa vapaavalintaiset 8 asiaa itsestä:
1. Elämäni tärkeimmät asiat ovat perhe, ystävät ja kirjat.
2. Ulkomailla asuessani kaipaan eniten suomalaista perhettä ja ystäviä, liikkumisen helppoutta ja vapautta ja joitain aistiasioita: tuoksuja (pakkasaamu, kesäilta, järvi), makuja (ruisleipä, itse tehty mustaherukkahillo) - ja ihme kyllä työssä käyntiä, sen sosiaalista puolta.
3. Parasta Etelä-Afrikassa mielestäni on ilmasto, leppoisat ihmiset, ihana ruoka ja kauniit maisemat.
4. Ikävin asia mielestäni Suomessa näin ulkoa päin katsottuna: Kaikki ihmiset ovat niin samanlaisia eikä erilaisuutta hyväksytä.
5. Ikävin asia mielestäni Etelä-Afrikassa: yhteiskunnallinen epätasa-arvo, josta seuraa väkivaltaa ja kurjuutta.
6. Innostun helposti ja saan aikaan yhteisiä tapahtumia ja yhdessä tekemistä. Suurissa omissa projekteissani kuitenkin jään usein junnaamaan paikallani.
7. Joka päivä tai oikeammin joka ilta teen kävelylenkin Sea Pointin promenadella ja nautin merestä. Se on joka päivä erilainen.
8. Lempiravintolani Sea Pointissa ovat La Mouette ja La Bohème Main Roadilla.
sunnuntai 20. tammikuuta 2013
André Brinkin uutuusromaanista Café Voltairessa
Kirjoitin André Brinkin elokuussa ilmestyneestä romaanista Philida Café Voltaire -blogiin. Koko arvio on luettavissa täällä:
http://avaincafevoltaire.blogspot.com/2013/01/philidan-tie-orjasta-vapaaksi-naiseksi.html
Tässä makupala:
"Philida sijoittuu Länsikapinmaan viinialueelle, tarkemmin Franschhoekiin ja Worcesteriin. Kapkaupungissakin käydään virallisia ja kaupallisia asioita toimittamassa. Romaanin alkaessa on vuosi 1832, kaksi vuotta ennen orjuuden kieltämistä Etelä-Afrikassa. Philida on orjana Brinkin suvussa ja romaani perustuu osin historiallisiin tosiseikkoihin."
lauantai 19. tammikuuta 2013
Africa Cup of Nations AFCON 2013
Tänään se alkaa! Africa Cup of Nations eli jalkapallon Afrikan mestaruuskilpailut järjestää Confederation of African Football (CAF)19.1.-10.2.13. Alun perin tämän vuoden kisojen piti olla Libyassa, mutta levottomuuksien vuoksi ne siirrettiin Etelä-Afrikkaan. Pelejä on pääasiassa Johannesburgin Soccer Cityssä National Stadiumilla, mutta myös Durbanissa ja Port Elizabethissä. Kapkaupungissa ei ikävä kyllä pelata tällä kertaa, joten en ole itse menossa katsomaan pelejä.
Karsinnan jälkeen mukana ovat seuraavat valtiot: Etelä-Afrikka, Ghana, Mali, Sambia, Nigeria, Tunisia, Norsunluurannikko, Marokko, Etiopia, Kap Verde, Angola, Niger, Togo, Kongon Demokraattinen Tasavalta, Burkina Faso ja Algeria.
Innostus on käsin kosketeltavaa! TV:ssä näytetään tanssivia ja laulavia jalkapallofaneja eri puolilta Afrikkaa, jotka ovat saapuneet Etelä-Afrikkaan kannustamaan joukkuettaan. Tämä tapahtuma koskettaa, innostaa ja yhdistää tavallisia afrikkalaisia sekä täällä että kotona TV:n ääressä.
Lipun myynti ei aluksi sujunut ollenkaan hyvin teknisten ongelmien ja heikon organisoinnin vuoksi ja mainonta on ollut olematonta. Järjestäjiä on moitittu tämän vuoksi. Liput ovat onneksi olleet halvempia kuin MM-kisoissa 2010. Nyt stadionit on kuitenkin saatu täyteen ja suurin huoli tällä hetkellä on säätila. Johannesburg kuuluu kesäsateiden alueeseen ja tälle iltapäivälle ja illalle on ennustettu kaatosadetta. Avajaiset ja aloituspeli ovat siis vaarassa. Jos avajaisia ei peruta, niitä voi katsoa suorana täältä tänään klo 16.30:
http://en.starafrica.com/football/video-orange-afcon-opening-ceremony-live.html
Avajaisissa National Stadiumilla esiintyy afrikkalaisia tähtiä ja mukana on myös presidentti Jacob Zuma. Avajaispelissä kello kuudelta pelaavat Etelä-Afrikka ja Kap Verde. Etelä-Afrikan ja Suomen kellonaika on sama näin talviaikaan. Etelä-Afrikan joukkue Bafana Bafana ei ole menestynyt kovin hyvin viime aikoina, mutta paikalliset antavat varmasti täyden tukensa joukkueelleen tänä iltana.
Ei muuta kuin vuvuzelat soimaan!
http://www.afcon2013online.com/index.php
http://en.wikipedia.org/wiki/2013_Africa_Cup_of_Nations
maanantai 14. tammikuuta 2013
Reilua kahvia ja erilaisia hilloja
Olen aina ollut hillojen ystävä, mutta täällä innostukseni on saanut uutta tulta eksotiikasta. Etelä-Afrikassa on harvoin tarjolla suomalaisille tuttuja marjoja, kuten herukoita, mutta sitä useammin löytyy uusia makuelämyksiä. En ollut koskaan ennen maistanut youngberryä, ennen kuin löysin Hermanuksen matkalla Houw Hoek Farm Stallista ( http://www.houwhoekfarmstall.co.za/ ) youngberry-hilloa. Eniten se muistuttaa karhunvatukkahilloa, jota on yleisesti täällä tarjolla. Youngberry on kuitenkin vähän kirpeämpää, mikä sopii minulle, herukkahillojen ystävälle. Toinen kuvassa oleva purkki on täynnänsä kullankeltaista greippimarmelaadia, joka maistuu ihanalta teen kanssa. Sitä valmistaa Old Cape Farm Stall Constantiassa, Kapkaupungin esikaupungissa. Hedelmähilloja täällä on laaja valikoima tarjolla kaupoissakin, mutta toissapäivänä valmistin itse persikka-vaniljahilloa, josta tuli oikein hyvää.
Tätä Bean There'n etiopialaista kahvia saa lähikaupastamme Sea Pointin Sparista. Kapkaupungissa on monta erinomaista mikropaahtimoa, mutta niiden kahvit pitää useimmiten ostaa paahtimon omasta kahvilasta. Onkin kätevää, että Bean There -kahvia saa supermarketista. Kirjoitin reilun kahvin paahtoon erikoistuneesta Bean There'stä aiemmin Johannesburgin matkamme yhteydessä, jolloin maistoin heidän kahviaan ensi kertaa. Bean There'llä on kahvila Kapkaupungissakin, osoitteessa 58 Wale Street. Blogin vasempaan sivupalkkiin olen kerännyt linkkejä paikalliseen kahvikulttuuriin liittyen.
Täällä lisätietoa Bean Theren reilun kaupan ideologiasta ja single origin tuotteista: http://www.beanthere.co.za/uncover/bean-there
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)