Paikallisten suunnittelijoiden, kuten Spilt Milkin vaatteita myy Kapkaupungissa Mungo & Jemima Long Streetillä. Seuraan heitä Facebookissa ja sitä kautta päädyin Michelle Ludekin verkkosivuille. Hän on eteläafrikkalainen vaatesuunnittelija, joka asuu Johannesburgissa. Todella tyylikkäitä vaatteita ja Gallery-osiossa hienoja kuvia Cape Town Fashion weekiltä, joka oli heinäkuussa. Hinnat eivät päätä huimaa: jerseymekon saa noin 70 eurolla. Suosikkini on kesä 2012 malliston kuva numero 15 (harmaa-keltainen mekko, jossa on käänne tai solmu edessä) ja vuoden 2011 mallistosta purppuranpunainen satiinimekko, kuva numero 18. Käy tutustumassa:
http://www.michelleludek.co.za/
Kun tulet Kapkaupunkiin, menet sitten käymään Mungo & Jemimassa: http://www.mungoandjemima.com/
torstai 30. elokuuta 2012
tiistai 28. elokuuta 2012
Local is lekker
Suomessa on avainlippumerkki kertomassa, että tuote on tehty ainakin pääosin Suomessa. Täällä Etelä-Afrikassa kampanjoidaan samaan tapaan Local is lekker -sloganilla, mikä tarkoittaa Paikallinen on mukavaa. Läcker on ruotsiksi herkullinen ja afrikaansiksi kaikki mukava, viihtyisä ja hyvä on lekker. Ostamalla paikallisia tuotteita työllistät paikallisia ihmisiä - niin Suomessa kuin Etelä-Afrikassakin. Lue lisää Proudly South-African -verkkosivulta: http://www.proudlysa.co.za/Index.aspx
Olen täällä blogissa hokenut paikallisten tuotteiden työllistävästä vaikutuksesta. Niinpä olin tänään tosi tyytyväinen, kun tulin Waterfrontin kauppakeskuksesta kotiin mukanani kuvassa näkyvät tuotteet. Asiaa sen enempää ajattelematta olin ostanut eteläafrikkalaista kirjallisuutta (André Brink: Philida), Eastern Capen maakunnassa tehtyä ja värjättyä Spin knits mohairlankaa ja Kapkaupungissa paahdettua Truthin kahvia. Way to go!
Olen täällä blogissa hokenut paikallisten tuotteiden työllistävästä vaikutuksesta. Niinpä olin tänään tosi tyytyväinen, kun tulin Waterfrontin kauppakeskuksesta kotiin mukanani kuvassa näkyvät tuotteet. Asiaa sen enempää ajattelematta olin ostanut eteläafrikkalaista kirjallisuutta (André Brink: Philida), Eastern Capen maakunnassa tehtyä ja värjättyä Spin knits mohairlankaa ja Kapkaupungissa paahdettua Truthin kahvia. Way to go!
maanantai 27. elokuuta 2012
Spilt Milk -huumaa
Vierailin tänään Spilt Milkin studiossa Oranjezichtissa. Suunnittelija Alma van den Berg oli saanut valmiiksi kynähameeni, joka kuuluu uuteen kesämallistoon. Vaatteet ovat valmisvaatteita, mutta uuden malliston vaatteita saattoi tilata etukäteen, ennen kuin ne ehtivät edes kauppoihin. Samalla mukaan tarttui ihana musta, viittamainen supersankari-mekko (oikea nimi Drape Ava)ja samanlainen liehuhihapusero kuin viime kerrallakin. Hinnat oli suunnittelijan varastoista hankittuna tosi halpoja: euroissa pari kymppiä kappale, uuden malliston hame 40 euroa. Tässä nyt koottuna yhteen kaikki Spilt Milk -asuni. Varsinainen muotishow! Oli ihana ostaa vaatteita, kun mukava suunnittelija esitteli niitä ja viereisestä huoneesta kuului ompelukoneen surrausta. Paikallista designia ja käsityötä parhaimmillaan!
http://spiltmilkcreations.yolasite.com/
http://spiltmilkcreations.yolasite.com/
keskiviikko 22. elokuuta 2012
Thelemassa maisemia ihailemassa
Viime lauantaina ajelimme Stellenboschiin ja vierailimme Thelemassa. Tila kustuu itseään nimellä "Mountain Vineyards" eli vuoristoviinitilaksi ja maisemat tilan ympärillä olivatkin upeat. Viileä ja aurinkoinen talvipäivä sopi mainiosti vuoristoilman nuuhkimiseen.
Viini oli myös hyvää. Maistoimme sekä Thelema että Sutherland -sarjan viinejä. Näistä Sutherlandin viinit kasvavat meren lähellä ja Theleman vuoristossa, joten maku oli aika erilainen. Pidin enemmän Thelemasta. Maistoimme kummankin sarjan Sauvignon Blancia ja Theleman Chardonnay'ta, joka on heidän suosituin rypäleensä. Lisäksi maistoimme "The Mint" Cabernet Sauvignonia, jonka mittumainen vivahde tulee eukalyptyspuista, jatka kasvavat viinin vierellä. Theleman kallein viini Rabelais 2008 maksaa R350 eli 35 euroa ja se on Bordeaux-tyyppinen. Ei minusta aivan hintansa väärti, mutta hyvä. Valkoviinipullon saa 7-9 eurolla, ja se oli erinomaista.
Viinitarhan nimi Thelema tulee Rabelaisin kirjoista Pantagruel ja Gargantua. Lue lisää täältä: http://www.thelema.co.za/background/name.php.
Viini oli myös hyvää. Maistoimme sekä Thelema että Sutherland -sarjan viinejä. Näistä Sutherlandin viinit kasvavat meren lähellä ja Theleman vuoristossa, joten maku oli aika erilainen. Pidin enemmän Thelemasta. Maistoimme kummankin sarjan Sauvignon Blancia ja Theleman Chardonnay'ta, joka on heidän suosituin rypäleensä. Lisäksi maistoimme "The Mint" Cabernet Sauvignonia, jonka mittumainen vivahde tulee eukalyptyspuista, jatka kasvavat viinin vierellä. Theleman kallein viini Rabelais 2008 maksaa R350 eli 35 euroa ja se on Bordeaux-tyyppinen. Ei minusta aivan hintansa väärti, mutta hyvä. Valkoviinipullon saa 7-9 eurolla, ja se oli erinomaista.
Viinitarhan nimi Thelema tulee Rabelaisin kirjoista Pantagruel ja Gargantua. Lue lisää täältä: http://www.thelema.co.za/background/name.php.
perjantai 17. elokuuta 2012
Kotoisia asioita lämmikkeeksi
Näiden voimalla pysyy lämpimänä säästä ja karmivista uutislähetyksistä huolimatta: aprikoosipiirakka ja villasukat. Sukat kudoin Martinin serkun tytöille ja kakku maistuu hyvältä!
Aprikoosikakku
200g voita
2 dl sokeria + 2 tl vaniljasokeria
3 munaa
4dl vehnäjauhoja
2 tl leivinjauhetta
1 tlk (425g) aprikooseja
Vaahdota voi ja sokeri.
Lisää munat yksitellen hyvin vatkaten.
Sekoita leivinjauhe jauhoihin ja lisää seos taikinaan.
Kaada taikina voideltuun piirasvuokaan (25-28 cm halkaisijaltaan) ja levitä paikoilleen.
Valuta aprikoosinpuolikkaat ja halkaise ne. Painele lohkot taikinaan kevyesti.
175 asteisessa uunissa paista noin 40 minuuttia uunin alaosassa. Tarkkaile kakkua, paistamisen pituus riippuu uunista.
Voit tarjota kakun konjakkikerman tai jäätelön kanssa.
Aprikoosikakku
200g voita
2 dl sokeria + 2 tl vaniljasokeria
3 munaa
4dl vehnäjauhoja
2 tl leivinjauhetta
1 tlk (425g) aprikooseja
Vaahdota voi ja sokeri.
Lisää munat yksitellen hyvin vatkaten.
Sekoita leivinjauhe jauhoihin ja lisää seos taikinaan.
Kaada taikina voideltuun piirasvuokaan (25-28 cm halkaisijaltaan) ja levitä paikoilleen.
Valuta aprikoosinpuolikkaat ja halkaise ne. Painele lohkot taikinaan kevyesti.
175 asteisessa uunissa paista noin 40 minuuttia uunin alaosassa. Tarkkaile kakkua, paistamisen pituus riippuu uunista.
Voit tarjota kakun konjakkikerman tai jäätelön kanssa.
Marikana massacre: kymmeniä kuollut
Tämä on ahdistavin uutinen pitkiin aikoihin: Marikanassa Lonminin kaivoksen kaivostyöläisten lakko on muuttunut verilöylyksi. Poliisi kohtasi aseistautuneet lakkoilijat eilen tarkoituksenaan lopettaa väkivalta. Joku ampui - kukaan ei vielä tiedä oliko hän poliisi vai lakkoilija - ja laukausta seuranneessa sekasortoisessa ammuskelussa kuoli kymmeniä lakkoilijoita ja yksi poliisi. Eilen uhreja sanottiin olevan 10, tänään luku on jo 30. Poliisi ei ole antanut tietoja julkisuuteen vaan valmistelee tiedotustilaisuuttaan.
Miten tämä vaikuttaa poliisin ja köyhien ihmisten suhteisiin, jotka ovat jo valmiiksi tulehtuneet aiemmin raportuidun, satunnaisen poliisiväkivallan vuoksi?
Ammattiyhdistykset eivät ole hoitaneet omaa osuuttaan taitavasti vaan ne tuntuvat taistelevat keskenään ja lietsovan väkivaltaa mielenosoituksissaan. Rajoitetaanko mielenosoituksia ja lakkoja jatkossa?
Tämän hetkinen tilanne löytyy hyvin esitettynä Mail & Guardianista: http://mg.co.za/article/2012-08-17-lonmins-burning-25-people-killed-in-shootout
Twitter: #Lonmin
Miten tämä vaikuttaa poliisin ja köyhien ihmisten suhteisiin, jotka ovat jo valmiiksi tulehtuneet aiemmin raportuidun, satunnaisen poliisiväkivallan vuoksi?
Ammattiyhdistykset eivät ole hoitaneet omaa osuuttaan taitavasti vaan ne tuntuvat taistelevat keskenään ja lietsovan väkivaltaa mielenosoituksissaan. Rajoitetaanko mielenosoituksia ja lakkoja jatkossa?
Tämän hetkinen tilanne löytyy hyvin esitettynä Mail & Guardianista: http://mg.co.za/article/2012-08-17-lonmins-burning-25-people-killed-in-shootout
Twitter: #Lonmin
keskiviikko 15. elokuuta 2012
Spilt Milkin kanta-asiakasilta
Olen aiemminkin hehkuttanut kapkaupunkilaista suunnittelijaa Alma van den Bergiä, jonka vaatemerkki Spilt Milk on saanut minut pauloihinsa. Reilu viikko sitten osallistuin kanta-asiakasiltaan, jossa Alma esitteli uuden kesämallistonsa (nythän on siis alkukevät täällä). Olen entistä innostuneempi. Design Indabasta ostin jerseyneulemekon ja nyt ostin toisen mekon ja paidan.
Spilt Milkin nettisivuilla voit käydä katsomassa, miltä vaatteet näyttävät vähemmän pyylevien mallityttöjen päällä, ammattilaisten kuvaamina.
http://spiltmilkcreations.yolasite.com/
Alma van den Berg perusti Spilt Milkin vuonna 2004, ja hänen tyylinsä tunnetaan pehmeästi laskeutuvasta, laadukkaasta neulemateriaalista, poimutuksista ja laskoksista ja hyvästä istuvuudesta. Vaatteet tehdään paikallisesti, eivätkä hinnat päätä huimaa. Ensimmäinen ostamani mekko maksoi noin 50 euroa ja kanta-asiakaspäiviltä ostamani vaatteet olivat alennusmyynnissä huippuhalpoja. Tilasin kesämallistosta sinisen jerseyhameen, jota esittelen sitten myöhemmin. Spilt Milkin vaatteita voi tiedustella suoraan tekijältä (yhteystiedot verkkosivuilla) ja niitä voi ostaa mm. Mungo and Jemimasta Long Streetiltä.
Alma on todella mukava ja oli kiinnostavaa nähdä, minkälaisen kanta-asiakkaiden ja ystävien yhteisön hän on rakentanut vaatemerkin ympärille. Sana kulkee suusta suuhun, kuinka ihania vaatteita hän tekee, ja samalla asiakaskunta kasvaa.
Spilt Milkin nettisivuilla voit käydä katsomassa, miltä vaatteet näyttävät vähemmän pyylevien mallityttöjen päällä, ammattilaisten kuvaamina.
http://spiltmilkcreations.yolasite.com/
Alma van den Berg perusti Spilt Milkin vuonna 2004, ja hänen tyylinsä tunnetaan pehmeästi laskeutuvasta, laadukkaasta neulemateriaalista, poimutuksista ja laskoksista ja hyvästä istuvuudesta. Vaatteet tehdään paikallisesti, eivätkä hinnat päätä huimaa. Ensimmäinen ostamani mekko maksoi noin 50 euroa ja kanta-asiakaspäiviltä ostamani vaatteet olivat alennusmyynnissä huippuhalpoja. Tilasin kesämallistosta sinisen jerseyhameen, jota esittelen sitten myöhemmin. Spilt Milkin vaatteita voi tiedustella suoraan tekijältä (yhteystiedot verkkosivuilla) ja niitä voi ostaa mm. Mungo and Jemimasta Long Streetiltä.
Alma on todella mukava ja oli kiinnostavaa nähdä, minkälaisen kanta-asiakkaiden ja ystävien yhteisön hän on rakentanut vaatemerkin ympärille. Sana kulkee suusta suuhun, kuinka ihania vaatteita hän tekee, ja samalla asiakaskunta kasvaa.
tiistai 14. elokuuta 2012
Länsirannikon kevätkukat
Länsirannikolla on nyt Flower Season. Valkoiset, keltaiset ja oranssit Cape Daisyt kukkivat hiekkakentillä ja feinbosin pensaissa on hennon pinkkejä, keltaisia ja vaaleanvihreitä kukkia. Tienlaidat olivat valkoisenaan kukkia ja näytti ihan siltä kuin olisi satanut lunta. Kaunista. Vuorten huipulla onkin nyt monin paikoin lunta. On myös sitrushedelmien paras aika ja Martinin vanhempien talon pihalla sitruunapuu notkuu hedelmien painosta. Teimme kaksi viikonloppumatkaa länsirannikolle. Nyt on aika olla vähän hissukseen kotona Kapissa.
Val de Vie, Boschendal ja Tokara
Meillä oli parin viikon ajan suomalainen pariskunta kylässä ja menimme Marin ja Ilpon kanssa tietysti myös viinitilakierrokselle. Kävimme kolmella tilalla, jotka olivat minullekin uusia: Val De Vie, Boschendal ja Tokara, sekä vanhalla kunnon La Motten tilalla Franschhoekissa. Lounasta söimme Franschhoekissa, missä valinnanvaraa riittää.
Val de Vie sijaitsee Paarlissa, lähellä Franschhoekia. Oli todella kylmä päivä, noin 10 astetta ja sadetta ja tuulta. Näimme vuorien huipulla luntakin. Kaatosateessa kirmasimme autosta Val de Vien maistelutilaan, missä henkilökunta värjötteli takkatulen ääressä. Istuimme pyöreän pöydän ääreen ja suositusten mukaisesti maistoimme kuutta eri viiniä ja maksoimme maistelusta R25 eli pari euroa. Pidimme kaikki erityisesti heidän viinistään Val De Vie Shiraz 2008. Valkoviineistä Val de Vie GVC 2007 (Grenache Blanc, Viognier, Clairette Blanche -sekoitus) oli maukas. Nämä viinit maksoivat R135 - 155 per pullo eli noin 14 euroa.
Val de Vie oli erikoinen viinitila, sillä siihen kuuluu Hevospoolo- ja golfkenttä ja suuri asuinalue eli estate. Kuvia Val de Vien Tasting Roomista:
La Mottesta ostimme erinomaisen pullon 2009 La Motte Shirazia (R126,00). La Mottesta ei tällä kertaa enempää, olen kirjoittanut siitä aiemmin. Katso näitä:
www.la-motte.com
http://kotikapkaupungissa.blogspot.com/2012/04/viikko-sitten-viinitiloilla.html
Seuraava pysähdys oli Boschendal Stellenboschissa. Halusin sinne erityisesti, koska olen ihastunut heidän kuivaan kuohuviiniinsä, joka on saanut lukuisia palkintojakin: Boschendal Cap Classic Grande Cuvée Brut 2007 (R105). Yllätyksekseni kuohuviini olikin tilan lippulaivatuote. Muut viinit eivät olleet kovin ihmeellisiä, ja hinnatkin olivat hapoja R30-80. Viinien esittely oli hätäistä ja pintapuolista. Ostimme pari pulloa Blanc de noir ja Le Bouquet -valkoviinejä (noin 4 euroa / pullo) ja pullon tuota edellä mainittua kuoharia.
Kuvia Boschendalista, missä oli kaunista säästä huolimatta:
Lopuksi menimme Tokaraan, missä oli hyytävän kylmää tuona päivänä. Tasting ei maksanut mitään ja oli hyvin epämuodollinen. Seisomme tiskillä ja meille kaadettiin tilkka viiniä, jota halusimme maistaa. Tarjoilijat kertoivat lyhyesti viinistä. Maistoin muutamaa viiniä ja heidän brändiään, joka oli aika terävää. Seuraavana päivänä join samaa brändiä ravintolassa ruuan jälkeen ja silloin se oli huomattavasti parempaa. Makuaistini ei tainnut enää olla huipussaan. Ostimme punaviiniä Tokarasta, joka on erittäin korkeatasoinen viinitila.
Heidän Tasting Roominsa näyttää tältä ulkoapäin. Sisältä se oli huomattavasti viihtyisämpi: takkatuli ja pehmeät nojatuolit.
Olimme kaikki lopulta sitä mieltä, että La Motte oli paras kokemus. Henkilökunta oli ystävällistä ja tehokasta, esitteli tuotteet asiantuntevasti ja tilat olivat tyylikkäät ja mukavat. Oli kuitenkin mukavaa, että kaikki tilat olivat keskenään niin erilaisia, joten matkalaistemme kokemus oli monipuolinen.
Val de Vie sijaitsee Paarlissa, lähellä Franschhoekia. Oli todella kylmä päivä, noin 10 astetta ja sadetta ja tuulta. Näimme vuorien huipulla luntakin. Kaatosateessa kirmasimme autosta Val de Vien maistelutilaan, missä henkilökunta värjötteli takkatulen ääressä. Istuimme pyöreän pöydän ääreen ja suositusten mukaisesti maistoimme kuutta eri viiniä ja maksoimme maistelusta R25 eli pari euroa. Pidimme kaikki erityisesti heidän viinistään Val De Vie Shiraz 2008. Valkoviineistä Val de Vie GVC 2007 (Grenache Blanc, Viognier, Clairette Blanche -sekoitus) oli maukas. Nämä viinit maksoivat R135 - 155 per pullo eli noin 14 euroa.
Val de Vie oli erikoinen viinitila, sillä siihen kuuluu Hevospoolo- ja golfkenttä ja suuri asuinalue eli estate. Kuvia Val de Vien Tasting Roomista:
La Mottesta ostimme erinomaisen pullon 2009 La Motte Shirazia (R126,00). La Mottesta ei tällä kertaa enempää, olen kirjoittanut siitä aiemmin. Katso näitä:
www.la-motte.com
http://kotikapkaupungissa.blogspot.com/2012/04/viikko-sitten-viinitiloilla.html
Seuraava pysähdys oli Boschendal Stellenboschissa. Halusin sinne erityisesti, koska olen ihastunut heidän kuivaan kuohuviiniinsä, joka on saanut lukuisia palkintojakin: Boschendal Cap Classic Grande Cuvée Brut 2007 (R105). Yllätyksekseni kuohuviini olikin tilan lippulaivatuote. Muut viinit eivät olleet kovin ihmeellisiä, ja hinnatkin olivat hapoja R30-80. Viinien esittely oli hätäistä ja pintapuolista. Ostimme pari pulloa Blanc de noir ja Le Bouquet -valkoviinejä (noin 4 euroa / pullo) ja pullon tuota edellä mainittua kuoharia.
Kuvia Boschendalista, missä oli kaunista säästä huolimatta:
Lopuksi menimme Tokaraan, missä oli hyytävän kylmää tuona päivänä. Tasting ei maksanut mitään ja oli hyvin epämuodollinen. Seisomme tiskillä ja meille kaadettiin tilkka viiniä, jota halusimme maistaa. Tarjoilijat kertoivat lyhyesti viinistä. Maistoin muutamaa viiniä ja heidän brändiään, joka oli aika terävää. Seuraavana päivänä join samaa brändiä ravintolassa ruuan jälkeen ja silloin se oli huomattavasti parempaa. Makuaistini ei tainnut enää olla huipussaan. Ostimme punaviiniä Tokarasta, joka on erittäin korkeatasoinen viinitila.
Heidän Tasting Roominsa näyttää tältä ulkoapäin. Sisältä se oli huomattavasti viihtyisämpi: takkatuli ja pehmeät nojatuolit.
Olimme kaikki lopulta sitä mieltä, että La Motte oli paras kokemus. Henkilökunta oli ystävällistä ja tehokasta, esitteli tuotteet asiantuntevasti ja tilat olivat tyylikkäät ja mukavat. Oli kuitenkin mukavaa, että kaikki tilat olivat keskenään niin erilaisia, joten matkalaistemme kokemus oli monipuolinen.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)