Klikkaa blogipostauksen kuvaa, niin saat kuvat isompina esiin!
Näytetään tekstit, joissa on tunniste blogit. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste blogit. Näytä kaikki tekstit

torstai 10. lokakuuta 2013

Jäähyväiset – tältä erää



Kaikki hyvä loppuu aikanaan, niin myös aikamme Kapkaupungissa. Muutamme joulukuussa takaisin Suomeen, mutta tarkoituksemme on joidenkin vuosien jälkeen palata tänne toiseen kotimaahamme. Tätä kirjoittaessa asumme jo mieheni vanhempien luona länsirannikolla. Kapkaupungissa käydessämme käymme suorastaan haikeana Sea Pointin Promenadella kävelemässä. Näin se vain arki muuttuu nostalgiseksi!

Muutimme Etelä-Afrikkaan heinäkuussa 2011 eli olemme asuneet täällä kaikkiaan kaksi ja puoli vuotta. Emmepä arvanneet, että palatessamme Suomeen meitä onkin kolme. Vauvamme kasvaa kohisten ja saa meidät hyvälle tuulelle pienillä ihmeteoillaan. Tänään hän löysi varpaansa! Kun asuu kaukana perheestä, voi perhe tullakin entistä tärkeämmäksi. Samalla uudessa kotimaassa mieheni perhe on tullut minullekin läheiseksi. Nyt tuntuu tosiaan siltä, että elämme elämämme kahdessa maassa vuorotellen ja kumpikin maa on koti. Voi olla, että ensi kerralla asumme jossakin toisessa kaupungissa, vaikkapa pikkukaupungissa. Olemme viihtyneet hyvin täällä länsirannikolla esimerkiksi.

Tulimme tänne vain kahden ison matkalaukun kanssa ja samalla tavalla aiomme lähteä. Mutta muutto osoitti, että kahdessa vuodessa tavaraa kertyy salakavalasti kaappeihin ihan kamalasti! Jouduimme lainaamaan peräkärryn, että saimme tavaramme mieheni vanhempien vintille. Pelkät astiat ja keittiötavarat veivät monta laatikkoa. Tavoitehan oli elää 100 tavaraa -liikkeen mukaisesti vähällä omaisuudella täällä, mutta niin vain on kertynyt vaatteita, siivoustarvikkeita, kirjoja, levyjä, muutama taulu jne. Ja tietysti sitä vauvakamaa. Mutta siitä onneksi pääsemme aika hyvin eroon, koska puolivuotias tarvitsee aika eri tavaraa kuin sitä nuorempi vauva. Kierrätykseen vain. Pakatessa tuli mieleen, miten kamalasti kamaa meillä on Suomessa varastossa, eikä enää tee mieli haalia niin paljon tavaraa mukaan. Hyvä niin.

Kuvassa olemme Cape Agulhasissa viime heinäkuussa. Cape Agulhas on Afrikan mantereen eteläisin kärki. Nyt meidän täytyy tietysti käydä ottamassa vastaava kuva Nordkappissa!

Kiitos tuhannesti kaikille blogin lukijoille! Oli hienoa jakaa arkinen elämämme ja reissumme teidän kanssanne. Kiitos myös lukuisista yhteydenotoista. Kapkaupunki todella kiinnostaa suomalaisia nykyään ja tänne tullaan sekä asumaan että matkailemaan. Etelä-Afrikka on napannut suuren osan sydäntäni ja suosittelen lämpimästi lyhyenpää tai pidempää vierailua täällä.

Ikävintä ulkomailla asumisessa minusta on se, että joutuu eroon kotimaassa asuvista ystävistä ja perheestä. Mutta parasta on se, että olen saanut uuden perheen täällä ja uusia ystäviä, joiden kanssa voin jakaa muistot näistä vuosista. Kiitos Kapin suomalaisille ja erityisesti meidän tyttöporukalle, joka kokoontui harvakseltaan, mutta jokainen treffi oli tärkeä!

Bye bye! See you soon!
Love, Päivi

torstai 26. syyskuuta 2013

Café Voltaire -blogissa Lauren Beukesista

Kirjoitin eteläafrikkalaisen Lauren Beukesin romaanista The Shining Girls kritiikin Café Voltaire -blogiin. Tervetuloa lukemaan!

http://avaincafevoltaire.blogspot.com/2013/09/ainutkertaiset-naiset-ja-samana.html

tiistai 30. huhtikuuta 2013

Blogisynttärit & kameliapuutarha & yllätysuutinen



Olet kenties huomannut, että olemme viimeiset 9 kuukautta eläneet jotenkin hissukseen. No, selitys löytyy ensimmäisestä kuvasta: olen raskaana. Vauvan pitäisi syntyä ensi viikolla täällä Kapkaupungissa ja odotamme jo kovasti pientä tyttöämme. Juhlistan tällä yllätysuutisella blogin toista syntymäpäivää ja lupaan kertoa vauva-valmisteluista lisää lähitulevaisuudessa. Kiitos kaikille lukijoille, joita elämä Kapkaupungissa kiinnostaa!

Juhlistan synttäreitä ja yllätysuutista kukkakuvin. Kävimme Vergelegenin viinitilalla Somerset Westissä ihailemassa vuoden ensimmäisiä kamelioita. Vergelegenissä on todella hieno puutarha, joka on voittanut lukuisia palkintojakin. Siellä on 17 erilaista osiota, joista yksi on hämyisä kameliapuutarha. Se on Etelä-Afrikan ainoa Camelia Garden of Excellence ja maailman mittakaavassakin harvinainen lajirunsautensa puolesta. Paras aika nähdä kamelioiden kukkivan on talvella eli kesä-elokuussa. Nyt olivat vasta ensimmäiset kukat avautuneet, mutta niissäkin oli ihmettelemistä. En tiennyt, että kameliat voivat olla keskenään niin erilaisia. Tuollainen iso, pelkistetty ja valkoinen kukka vastaa mielikuvaani kameliasta. Kukat tuoksuivat miedosti multaisilta ja ne viihtyvät tosiaan vähän hämärässä. Tällä hetkellä kukkivat kuitenkin juuri ne, jotka olivat aurinkoisimmilla paikoilla. Puutarhaan maksetaan R10 pääsymaksu (noin euro).

Lue lisää Vergelegenin kamelioista: http://www.vergelegen.co.za/camellia+garden.html

torstai 24. tammikuuta 2013

Kiitos A Blog with Substance -tunnustuksesta



Koti Kapkaupungissa -blogini sai A Blog with Substance -tunnustuksen Pilvin pitämältä Villa Idur -blogilta http://villaidur.blogspot.com/. Kiitos siitä! Blogi, jossa on merkittävää sisältöä (näin sen suomentaisin) -tunnustus lämmittää mieltä 30 asteen helteessäkin.

Annan tunnustuksen eteenpäin seuraaville suomalaisille blogeille, joita mielelläni seuraan:

K niin kuin koti
Hopeapeili
Vastaisku ankeudelle
Kirjava kammari
Kirjaston antitäti hyssyttää

Haasteeseen liittyen pitää kertoa vapaavalintaiset 8 asiaa itsestä:

1. Elämäni tärkeimmät asiat ovat perhe, ystävät ja kirjat.
2. Ulkomailla asuessani kaipaan eniten suomalaista perhettä ja ystäviä, liikkumisen helppoutta ja vapautta ja joitain aistiasioita: tuoksuja (pakkasaamu, kesäilta, järvi), makuja (ruisleipä, itse tehty mustaherukkahillo) - ja ihme kyllä työssä käyntiä, sen sosiaalista puolta.
3. Parasta Etelä-Afrikassa mielestäni on ilmasto, leppoisat ihmiset, ihana ruoka ja kauniit maisemat.
4. Ikävin asia mielestäni Suomessa näin ulkoa päin katsottuna: Kaikki ihmiset ovat niin samanlaisia eikä erilaisuutta hyväksytä.
5. Ikävin asia mielestäni Etelä-Afrikassa: yhteiskunnallinen epätasa-arvo, josta seuraa väkivaltaa ja kurjuutta.
6. Innostun helposti ja saan aikaan yhteisiä tapahtumia ja yhdessä tekemistä. Suurissa omissa projekteissani kuitenkin jään usein junnaamaan paikallani.
7. Joka päivä tai oikeammin joka ilta teen kävelylenkin Sea Pointin promenadella ja nautin merestä. Se on joka päivä erilainen.
8. Lempiravintolani Sea Pointissa ovat La Mouette ja La Bohème Main Roadilla.

maanantai 30. huhtikuuta 2012

Vuosi ja 5000 vierasta myöhemmin


(Kuvassa Waterfrontin vanha kellotorni, joka saa kuvastaa ajan kulua.)
Koti Kapkaupungissa -blogi on nyt vuoden vanha. Kiitos kaikille lukijoille! 5000 kävijän raja on ylitetty ja olemme kotoutuneet hyvin. Me maahanmuuttajat emme kotiudu vaan kotoudumme, kuten tiedätte. Muutimme tänne toki vasta heinäkuussa 2011, mutta blogin aloitin jo hyvissä ajoin - ja yllättäen vappuaattona! Onneksi tavaraa ei ole kertynyt ihan kamalasti, vaikka 100 tavaran rajahan ylittyi jo matkalaukut avattuamme. Sen sijaan paljon kaikkea kaunista on nähty ja mukavaa koettu ja uusiin ihmisiin tutustuttu. Ystäviä ei ole koskaan liikaa, mutta onneksi olemme löytäneet muutaman uuden ystävän. Ja Martinin suvun kanssa olemme olleet ilahduttavan paljon tekemisissä.
Kohotan lasillisen kuohujuomaa ja listaan alle kaikkien aikojen suosituimmat jutut tässä blogissa:
Sammalenvihreä mohairhuivi 4.2.12
Luopumisen ihanuus 22.6.11
Kirstenbosh – Muizenberg Beach – Hout Bay 5.1.12
Silkkinen puikkopussi 10.10.11
Tänään hienostelin 18.1.12

Tulkitsen, että teitä kiinnostavat käsityöt, maailmalle muuttaminen ja ulkomailla asuminen, matkailu ja shoppailu pienellä budjetilla. Sehän sopii!

torstai 19. tammikuuta 2012

3000 kertaa kiitos ja tervetuloa!

Olette ihan mahtavia, koska olette käyneet Koti Kapkaupungissa -blogissa jo 3000 kertaa! Kiitos, kun luette ja olette kiinnostuneita elämästäni täällä Kapissa.

Kirjoitin ennen tänne muuttoa blogia nimeltä Greetings from Cape Town S.A., ja totesin sen turhaksi perustettuani Koti Kapkaupungissa -blogin. Niinpä muutin blogin työnäytteitäni esitteleväksi sivuksi. Osoite on sama kuin tuolla vanhalla blogilla:
http://paivibrink.blogspot.com

Olen aktiivinen myös kansainvälistä nykykirjallisuutta käsittelevässä Café Voltaire -blogissa:
http://www.avaincafevoltaire.blogspot.com/

Tämä yhdessä Päivi Rückerin (ent. Roström) kanssa tekemäni blogi kertoo Eino Elefantti -koskettelukirjan tekemisestä sokeiden lasten kirjastoon Celiaan:
http://satujasormilla.blogspot.com/

Ja ensimmäinen blogi, johon osallistuin Päivi Rückerin kanssa, kertoi etätyöstä Turun saaristossa:
http://paivitetaan.blogspot.com/

Tervetuloa!