Ruusutarhassa kahvilla

Juhlistan blogin 10 000 kävijää ruusutarhajutulla! Kiitos!

Muutama viikko sitten mietimme viikonloppuna, mitäs uutta kokisimme tänään, ja päädyimme vierailulle Chart Framin ruusutarhaan. Chart Farm sijaitsee Kapkaupungin esikaupungissa Constantiassa, Wynberg Parkin vieressä. Heidän nettisvunsa löytyvät täältä: http://www.chartfarm.co.za/

Oli kuuma päivä, yli 30 astetta ja ruusut näyttivät aika nuupahtaneilta. Niinpä emme ostaneet ruusuja tällä kertaa. Tilalla voi poimia ruusuja itse, 4R oksa, eli viileämpään aikaan olisi ihan hyvä idea hakea ruusunsa täältä. Farmin verkkosivut onnistuvat saamaan koko tilan näyttämään isommalta ja tyylikkäämmältä kuin se on. Todellisuudessa farmi on aika pieni ja sen yhteydessä pidettävät markkinat, joilta odotin ihmeitä, koostuivat parista myyntipöydästä. Onneksi tila myy kirsikoita, jotka maistuivat ihanilta! Oudon vaalean väriset kirsikat eivät siis ole mitenkään raakoja ja vaan erilainen lajike. Kahvi maistui hyvältä, samoin farmilla leivottu fetapiirakka. Kahvila oli miellyttävän viileä ja varjoisa kuumana päivänä. Constantia-laakson maisemia oli mukava ihastella kahvia siemaillessa.
















Kuvaajana Martin!

Rantajoulu ja maustekakkua uutena vuotena

Joulumme sujui helteisissä merkeissä Hermanuksen merenrantakaupungissa. Minäkin kävin uimassa 17-asteisessa meressä ja lämmittelin sitten 30 asteen lämmössä. Hermanuksessa on monta hyvää rantaa ja joulun aikaan ne täyttyvät lomalaisista. Koko kaupunki oli täynnä ihmisiä, mikä tarkoitti jonottamista kaupoissa ja liikenteessä. Mutta mukavaa oli! Vietimme joulun Martinin veljen perheen kanssa.





Tänään, uudenvuodenaattona on tämän näköistä täällä Sea Pointissa (alla). Tuulista ja 25 astetta. Aurinko paistelee.



Ystäväni ja kaimani Päivi lähetti minulle joululahjaksi piparkakkumaustetta ja päätin leipoa sitä käytäen maustekakun. Nyt meillä tuoksuu joululta! Vietämme uutta vuotta rauhallisesti kotosalla tänä vuonna, mutta herkuttelua emme aio unohtaa.



Jaan tässä tämän kakun ohjeen, koskapa sen avulla olen onnistunut leipomaan hyviä kakkuja jo 20 vuoden ajan.

Hyvä kahvikakku

200g pehmeää voita
2 dl sokeria
3 munaa
3 dl vehnäjauhoja
2 tl vaniljasokeria
2 tl leivinjauhetta

Vaihtoehtoisia mausteita:

1 rkl piparkakkumausteseosta
tai
1 rkl kardemummaa
tai
5 rkl tummaa kaakaojauhetta

Yhdistä ensin pienemmässä kulhossa kuivat aineet eli jauho, vaniljasokeri, leivinjauhe ja mausteet. Hiero isommassa kulhossa voi ja sokeri vaahdoksi. Lisää munat yksitellen voimakkaasti vatkaten lisäten lopussa jauhoseosta, jos taikina meinaa juoksettua. Nostele lopuksi rauhallisesti loput jauhoseoksesta taikinaan. Nostele taikina voideltuun rengasvuokaan. Paista 175-asteisessa uunissa noin 50 minuuttia.

HYVÄÄ UUTTA VUOTTA 2013!

Rickety Bridge -viinitilalla Franschhoekissa

Tänään lähdimme aikaisin aamulla ajelemaan kohti Franschhoekia. Minä en ole käynyt viinitiloilla pariin kuukauteen ja teki mieli nähdä viinialueen kaunista, vihreää maisemaa. Oli hyvä lähteä liikkeelle aikaisin, koska lämpötila nousi aivan ennusteen mukaisesti 38 asteeseen!

Päätimme vierailla Rickety Bridge -tilalla, joka on juuri ennen Franschhoekin keskustaa. Heidän viinejään ei voi ostaa mistään täällä Kapkaupungissa vaan he myyvät vain ravintoloille ja hotelleille. Tilalla viinejä voi kyllä maistella ja ostaa. Rickety Bridgen historia ulottuu 1600-luvun lopulle, vaikka virallisesti tämä osa tilaa on perustettu 1700-luvulla. Heillä on kaunis Cape Dutch -tyylinen vanha rakennus ja uudempia rakennuksia, joissa on kellari ja ravintola. Mukaan lähti pullo Savignon Blancia.















Ajelimme vielä Franschhoekiin aamiaiselle ja ihailimme laventelipeltoja, jotka kukkivat violetteina. Söin herkullisen kaneli-sitruuna-lätyn Franschhoek's Famous Pancake Housessa. Teimme vielä mutkan Stellenboschiin ja kiertelimme siellä katselemassa rakennuksia, kauppoja ja ihmisiä. Mukava hellepäivä!

Cape Point eli Hyväntoivonniemi marraskuussa

Meillä kävi amerikkalaisia vieraita marraskuussa ja ajelimme heidän kanssaan Hyväntoivonniemelle. Matkalla pysähdyimme Muizenbergin rannalla ja palasimme pitkin Chapman's Peakin vuoristotietä. Vieraamme olivat hyvin tyytyväisiä matkaan ja lähettivät kiitokseksi tämän hauskan kuvan, jossa nousemme Cape Pointin majakalle upeita maisemia ihastelemaan. Oli kuuma päivä, mutta niin on ollut joka kerta, kun olen käynyt Hyväntoivonniemellä. Aina kiipeäminen palkitaan kuitenkin huikaisevan kauniilla näköaloilla.

Silverminen luonnonsuojelualueella

Tuossa eräänä lauantaina kävimme kävelemässä Silverminen luonnonsuojelupuistossa. Se sijaitsee Kapkaupungin laidalla lähellä Muizenbergiä ja Tokaita ja Sea Pointista sinne ajaa noin puoli tuntia. Alueella on tosiaan joskus ollut hopeakaivos, mutta nyt siellä on ulkoilureittejä ja grillauspaikkoja. Alue sijaitsee aika korkealla vuoren rinteellä, joten siellä on usein ihan erilainen säätila kuin keskustassa. Meidän siellä käydessämme Sea Pointissa oli pilvetön taivas, mutta Silverminessa pilvet leijuvat fynbosin yllä aivan meidän korkeudellamme, ja tuuli yltyi puolentoista tunnin kävelyretkemme aikana kovaksi.

Kävelimme sisääntuloportilta patoaltaalle, joka muistuttaa tekojärveä. Vesi oli kylmää, mutta märkäpuku päällä siellä joku tarkeni uidakin. Grillipaikkoja oli kymmeniä ja ne olivat melkein kaikki käytössä. Reittimme nimi oli Riverside walk tai joku vastaava, ja polku kulki tosiaan kaiken aikaa joen tai puron rantaa. Silverminessa on todella kaunista ja siellä on erimittaisia reittejä, joista voi valita oman kunnon ja tuulen mukaan. Mekin menemme sinne taatusti uudelleen!

http://www.sa-venues.com/game-reserves/wc_silvermine.htm

The Coffee Roasting Company Lourensfordin viinitilalla

Pari viikkoa sitten ajelimme Somerset Westiin ja vierailimme Lourensfordin viinitilalla. Siellä on myös pieni kahvipaahtimo nimeltä The Coffee Roasting Company, joka on yksi ensimmäisistä eteläafrikkalaisista mikropaahtimoista. Nyt paahtimoita on jo useita.

Olen kerännyt eteläafrikkalaisten mikropaahtimoiden verkkosivuja vasempaan sivupalkkiin ja otsikoinut linkit: "Pieniä kahvipaahtimoita ja kahvikulttuuria". Itse olen intohimoinen kahvikissa ja kahvimusteri ja kierrän mielelläni paahtimoissa maistelemassa ja haistelemassa.

The Coffee Roasting Company on perustettu vuonna 2003 ja se toimii Lourensfordin viinitilan yhteydessä. Kahvilassa kahveja saa maistella ilmaiseksi ja samalla voi parhaita laatuja ostaa kotiinkin. Me ostimme Switch-sekoitusta viimeksi ja aiemmin ostin Cardinal Sins -sekoitusta. Kahvila-myymälässä on kaupan myös kahvimyllyjä ja erilaisia keittimiä.

Erinomainen vierailukohde lyhyelläkin matkalla, erityisesti jos seurueeseen kuuluu sekä viinin että kahvin ystäviä.

http://www.coffeecompany.co.za/
http://www.lourensford.co.za/

Tänään löysin Coffee Mag -lehden, joka kertoo paikallisesta kahvikulttuurista:
http://www.thecoffeemag.co.za/

Franschhoekin vuoristotiellä

Kävimme elokuussa autoajelulla Franschhoekin ja Grabouw'n välisellä vuoristoteillä eli "mountain passilla". Aurinko paistoi, mutta oli vielä viileää. Hienot maisemat!

12 km kävelylenkki kevätkukkien keskellä Saldanhassa

Martinin serkku pyysi meitä perheensä kanssa Saldanhaan luonnonsuojelualueelle 10 km kävelylle kukkia katsomaan. Nyt on länsirannikolla Flower Season eli kukka-aika. Saldanha sijaitsee meren rannalla, lähellä Langebaania, mistä olen kirjoittanut aiemmin. Tämä luonnonsuojelualue on armeijan koulutusyksikön alueella ja sinne on vapaa pääsy. Kävelyretken järjesti Martinin serkun seurakunta, jonka toimintaan hän osallistuu aktiivisesti. Itse kävelyretkellä ei kuitenkaan ollut mitään uskonnollista toimintaa.

Lähdimme lauantaiaamuna kello 9 ajamaan kohti Saldanhaa ja olimme perillä luonnonsuojelualueella kello 10.30. Kaikki muut olivat kuitenkin puolisen tuntia myöhässä, joten pääsimme liikkeelle kello 11.30. Luonnonsuojelualue oli todella upea! Kukat olivat pääasiassa keltaisia, mutta joukossa oli pinkkejä kukkia ja oranssejakin. Kukat tuoksuivat ihanilta, vähän niin kuin kamomillalta ja fynbosilta. Alueella oli myös paljon lintuja, jotka jahtasivat termiittejä. Nyt on termiittien muuttoaika ja niitä on kaikkialla. Onneksi ne eivät vaivanneet meitä. Oli lämmin päivä, varsinkin keskipäivän aikaan, noin 22 astetta. Aurinkovoiteesta huolimatta kaulani ja niskani vähän punottavat edelleen.

Kävelimme rauhallista tahtia ja palasimme takaisin autoille klo 15 eli kävelimme 3,5 tuntia. Oppaamme paljasti lopuksi, että matkaa oli tullut noin 12 km. Selkää ja jalkoja väsytti ja illalla nukahdimme aikaisin ja nukuimme kuin tukit. Raikasta ilmaa ja liikuntaa ja mukavaa seuraa riittämiin. Hyvä päivä. Kuvassa olen vasta noin puolimatkassa tauolla.

http://www.saldanhabay.com/

Val de Vie, Boschendal ja Tokara

Meillä oli parin viikon ajan suomalainen pariskunta kylässä ja menimme Marin ja Ilpon kanssa tietysti myös viinitilakierrokselle. Kävimme kolmella tilalla, jotka olivat minullekin uusia: Val De Vie, Boschendal ja Tokara, sekä vanhalla kunnon La Motten tilalla Franschhoekissa. Lounasta söimme Franschhoekissa, missä valinnanvaraa riittää.

Val de Vie sijaitsee Paarlissa, lähellä Franschhoekia. Oli todella kylmä päivä, noin 10 astetta ja sadetta ja tuulta. Näimme vuorien huipulla luntakin. Kaatosateessa kirmasimme autosta Val de Vien maistelutilaan, missä henkilökunta värjötteli takkatulen ääressä. Istuimme pyöreän pöydän ääreen ja suositusten mukaisesti maistoimme kuutta eri viiniä ja maksoimme maistelusta R25 eli pari euroa. Pidimme kaikki erityisesti heidän viinistään Val De Vie Shiraz 2008. Valkoviineistä Val de Vie GVC 2007 (Grenache Blanc, Viognier, Clairette Blanche -sekoitus) oli maukas. Nämä viinit maksoivat R135 - 155 per pullo eli noin 14 euroa.

Val de Vie oli erikoinen viinitila, sillä siihen kuuluu Hevospoolo- ja golfkenttä ja suuri asuinalue eli estate. Kuvia Val de Vien Tasting Roomista:




La Mottesta ostimme erinomaisen pullon 2009 La Motte Shirazia (R126,00). La Mottesta ei tällä kertaa enempää, olen kirjoittanut siitä aiemmin. Katso näitä:
www.la-motte.com
http://kotikapkaupungissa.blogspot.com/2012/04/viikko-sitten-viinitiloilla.html

Seuraava pysähdys oli Boschendal Stellenboschissa. Halusin sinne erityisesti, koska olen ihastunut heidän kuivaan kuohuviiniinsä, joka on saanut lukuisia palkintojakin: Boschendal Cap Classic Grande Cuvée Brut 2007 (R105). Yllätyksekseni kuohuviini olikin tilan lippulaivatuote. Muut viinit eivät olleet kovin ihmeellisiä, ja hinnatkin olivat hapoja R30-80. Viinien esittely oli hätäistä ja pintapuolista. Ostimme pari pulloa Blanc de noir ja Le Bouquet -valkoviinejä (noin 4 euroa / pullo) ja pullon tuota edellä mainittua kuoharia.

Kuvia Boschendalista, missä oli kaunista säästä huolimatta:








Lopuksi menimme Tokaraan, missä oli hyytävän kylmää tuona päivänä. Tasting ei maksanut mitään ja oli hyvin epämuodollinen. Seisomme tiskillä ja meille kaadettiin tilkka viiniä, jota halusimme maistaa. Tarjoilijat kertoivat lyhyesti viinistä. Maistoin muutamaa viiniä ja heidän brändiään, joka oli aika terävää. Seuraavana päivänä join samaa brändiä ravintolassa ruuan jälkeen ja silloin se oli huomattavasti parempaa. Makuaistini ei tainnut enää olla huipussaan. Ostimme punaviiniä Tokarasta, joka on erittäin korkeatasoinen viinitila.

Heidän Tasting Roominsa näyttää tältä ulkoapäin. Sisältä se oli huomattavasti viihtyisämpi: takkatuli ja pehmeät nojatuolit.





Olimme kaikki lopulta sitä mieltä, että La Motte oli paras kokemus. Henkilökunta oli ystävällistä ja tehokasta, esitteli tuotteet asiantuntevasti ja tilat olivat tyylikkäät ja mukavat. Oli kuitenkin mukavaa, että kaikki tilat olivat keskenään niin erilaisia, joten matkalaistemme kokemus oli monipuolinen.

Verloren vlein lämmin syysviikonloppu

Olimme pitkän viikonlopun Verloren vleillä Eland's Bayn lähellä, noin 250 kilometrin päässä Kapkaupungista länsirannikkoa pitkin. Mieheni Martinin vanhemmilla on siellä holiday house eli mökki. Talossa ei ole sähköjä, mutta suihkut ja vesivessat löytyy. Siellä ollaan aina internetin ja pääosin myös kännykän toiminnan ulottumattomissa, joten siellä tulee luettua ja kudottua paljon. Näin juhannuksen lähestyessä täällä etelässä päivä on lyhyimmillään, ja aurinko laskee jo kuudelta. Päivä on siis kovin lyhyt, kun sähkövaloja ei ole. Käytämme öljylamppuja ja uutuutena myös kuvissa näkyviä Consolin Solar Jar -aurinkokennolamppuja.

Oli lämmin viikonloppu: noin 25 astetta joka päivä, mutta illalla viileni ja yöllä oli noin 10 astetta. Istuimme kumminkin puupolttoisen grillin äärellä ulkona melkein joka ilta. Martinin veli oli perheineen myös vleillä, ja meillä oli oikein hauskaa.

Kaikki on nyt niin vihreää länsirannikolla, missä kesällä aurinko polttaa pellot ja niityt ruskeaksi. Otin kuvan auton ikkunasta, mistä näkyy oikeastaan vain väri: hehkuva vihreä. Joitakin kukkiakin oli jo putkahdellut esiin, mutta varsinainen kukka-aika eli flower season alkaa elokuussa. Silloin menemmekin vleille seuraavan kerran, koskapa kesä-heinäkuussa olemme tietysti Suomessa!









Luin Lauren Beukesin Moxylandin loppuun. Hieno kirja tulevaisuuden Kapkaupungista! Ja Némirovskyn koko tuotanto on projektinani.

Kirstenboschissa äitienpäivänä

Sunnuntaina ajelimme Kirstenboschin kasvitieteelliseen puutarhaan kävelylle. Siellä oli paljon ihmisiä äitienpäivää viettämässä ja ruohikolla piknikillä. Minun äitini oli kasvitieteilijä, joten tämä oli oikein sopiva tapa viettää äitienpäivää. Proteoista osa oli kukassa, mutta muuten oli aika syksyistä. Näimme valtavan kilpikonnan, jonka kilpi oli noin 45 cm halkaisijaltaan. Tuntui aivan epätodelliselta, kun se kömpi puskasta polulle!