Rickety Bridge -viinitilalla Franschhoekissa

Tänään lähdimme aikaisin aamulla ajelemaan kohti Franschhoekia. Minä en ole käynyt viinitiloilla pariin kuukauteen ja teki mieli nähdä viinialueen kaunista, vihreää maisemaa. Oli hyvä lähteä liikkeelle aikaisin, koska lämpötila nousi aivan ennusteen mukaisesti 38 asteeseen!

Päätimme vierailla Rickety Bridge -tilalla, joka on juuri ennen Franschhoekin keskustaa. Heidän viinejään ei voi ostaa mistään täällä Kapkaupungissa vaan he myyvät vain ravintoloille ja hotelleille. Tilalla viinejä voi kyllä maistella ja ostaa. Rickety Bridgen historia ulottuu 1600-luvun lopulle, vaikka virallisesti tämä osa tilaa on perustettu 1700-luvulla. Heillä on kaunis Cape Dutch -tyylinen vanha rakennus ja uudempia rakennuksia, joissa on kellari ja ravintola. Mukaan lähti pullo Savignon Blancia.















Ajelimme vielä Franschhoekiin aamiaiselle ja ihailimme laventelipeltoja, jotka kukkivat violetteina. Söin herkullisen kaneli-sitruuna-lätyn Franschhoek's Famous Pancake Housessa. Teimme vielä mutkan Stellenboschiin ja kiertelimme siellä katselemassa rakennuksia, kauppoja ja ihmisiä. Mukava hellepäivä!

Thelemassa maisemia ihailemassa

Viime lauantaina ajelimme Stellenboschiin ja vierailimme Thelemassa. Tila kustuu itseään nimellä "Mountain Vineyards" eli vuoristoviinitilaksi ja maisemat tilan ympärillä olivatkin upeat. Viileä ja aurinkoinen talvipäivä sopi mainiosti vuoristoilman nuuhkimiseen.

Viini oli myös hyvää. Maistoimme sekä Thelema että Sutherland -sarjan viinejä. Näistä Sutherlandin viinit kasvavat meren lähellä ja Theleman vuoristossa, joten maku oli aika erilainen. Pidin enemmän Thelemasta. Maistoimme kummankin sarjan Sauvignon Blancia ja Theleman Chardonnay'ta, joka on heidän suosituin rypäleensä. Lisäksi maistoimme "The Mint" Cabernet Sauvignonia, jonka mittumainen vivahde tulee eukalyptyspuista, jatka kasvavat viinin vierellä. Theleman kallein viini Rabelais 2008 maksaa R350 eli 35 euroa ja se on Bordeaux-tyyppinen. Ei minusta aivan hintansa väärti, mutta hyvä. Valkoviinipullon saa 7-9 eurolla, ja se oli erinomaista.













Viinitarhan nimi Thelema tulee Rabelaisin kirjoista Pantagruel ja Gargantua. Lue lisää täältä: http://www.thelema.co.za/background/name.php.

Val de Vie, Boschendal ja Tokara

Meillä oli parin viikon ajan suomalainen pariskunta kylässä ja menimme Marin ja Ilpon kanssa tietysti myös viinitilakierrokselle. Kävimme kolmella tilalla, jotka olivat minullekin uusia: Val De Vie, Boschendal ja Tokara, sekä vanhalla kunnon La Motten tilalla Franschhoekissa. Lounasta söimme Franschhoekissa, missä valinnanvaraa riittää.

Val de Vie sijaitsee Paarlissa, lähellä Franschhoekia. Oli todella kylmä päivä, noin 10 astetta ja sadetta ja tuulta. Näimme vuorien huipulla luntakin. Kaatosateessa kirmasimme autosta Val de Vien maistelutilaan, missä henkilökunta värjötteli takkatulen ääressä. Istuimme pyöreän pöydän ääreen ja suositusten mukaisesti maistoimme kuutta eri viiniä ja maksoimme maistelusta R25 eli pari euroa. Pidimme kaikki erityisesti heidän viinistään Val De Vie Shiraz 2008. Valkoviineistä Val de Vie GVC 2007 (Grenache Blanc, Viognier, Clairette Blanche -sekoitus) oli maukas. Nämä viinit maksoivat R135 - 155 per pullo eli noin 14 euroa.

Val de Vie oli erikoinen viinitila, sillä siihen kuuluu Hevospoolo- ja golfkenttä ja suuri asuinalue eli estate. Kuvia Val de Vien Tasting Roomista:




La Mottesta ostimme erinomaisen pullon 2009 La Motte Shirazia (R126,00). La Mottesta ei tällä kertaa enempää, olen kirjoittanut siitä aiemmin. Katso näitä:
www.la-motte.com
http://kotikapkaupungissa.blogspot.com/2012/04/viikko-sitten-viinitiloilla.html

Seuraava pysähdys oli Boschendal Stellenboschissa. Halusin sinne erityisesti, koska olen ihastunut heidän kuivaan kuohuviiniinsä, joka on saanut lukuisia palkintojakin: Boschendal Cap Classic Grande Cuvée Brut 2007 (R105). Yllätyksekseni kuohuviini olikin tilan lippulaivatuote. Muut viinit eivät olleet kovin ihmeellisiä, ja hinnatkin olivat hapoja R30-80. Viinien esittely oli hätäistä ja pintapuolista. Ostimme pari pulloa Blanc de noir ja Le Bouquet -valkoviinejä (noin 4 euroa / pullo) ja pullon tuota edellä mainittua kuoharia.

Kuvia Boschendalista, missä oli kaunista säästä huolimatta:








Lopuksi menimme Tokaraan, missä oli hyytävän kylmää tuona päivänä. Tasting ei maksanut mitään ja oli hyvin epämuodollinen. Seisomme tiskillä ja meille kaadettiin tilkka viiniä, jota halusimme maistaa. Tarjoilijat kertoivat lyhyesti viinistä. Maistoin muutamaa viiniä ja heidän brändiään, joka oli aika terävää. Seuraavana päivänä join samaa brändiä ravintolassa ruuan jälkeen ja silloin se oli huomattavasti parempaa. Makuaistini ei tainnut enää olla huipussaan. Ostimme punaviiniä Tokarasta, joka on erittäin korkeatasoinen viinitila.

Heidän Tasting Roominsa näyttää tältä ulkoapäin. Sisältä se oli huomattavasti viihtyisämpi: takkatuli ja pehmeät nojatuolit.





Olimme kaikki lopulta sitä mieltä, että La Motte oli paras kokemus. Henkilökunta oli ystävällistä ja tehokasta, esitteli tuotteet asiantuntevasti ja tilat olivat tyylikkäät ja mukavat. Oli kuitenkin mukavaa, että kaikki tilat olivat keskenään niin erilaisia, joten matkalaistemme kokemus oli monipuolinen.

Viinitilat Lourensford ja Waterkloof

Viime viikonloppuna kävimme kahdella viinitilalla Martinin serkun Gabrielin ja hänen vaimonsa kanssa. Toinen oli Lourensford ja se sijaitsee Somerset Westissa. Toinen sen sijaan Somerset Westin ja Stellenboschin rajalla oleva Waterkloof. Molemmat olivat oikein kiinnostavia kokemuksia. Ensin Lourensford:

Tila on perustettu vuonna 1700, vaikka rakennukset ovat uusia. Maistoimme seitsemää eri viiniä ja lisäksi joitakin heidän erikoistarjouksiaan. Ostimme muutaman pullon viinejä, jotka eivät kestä muutamaa kuukautta pidempään enää ja voivat olla jo huonoja, jos meillä on huono tuuri. Hinta oli kuitenkin vain R20 / pullo ja maistamamme erä oli hyvää. Söimme lounasta viinitilan ravintolassa ja minun risottoni oli erinomaista. Lourensfordissa paahdetaan myös kahvia ja ostin paketin heidän Cardinal Sins -paahtoaan, joka on mukavan pehmeää. http://www.lourensford.co.za/ Sitten Waterkloof:

Waterkloofin päärakennus on palkittu arkkitehtuuristaan, eikä ihme. MAisemat ravintolasta olivat huikeat ja rakennus oli suunniteltu niin, että ne näkyivät jokaiselle ravintolassa istuvalle. Rakennus sai The Great Wine Capitals Best of Wine Tourism Award for Architecture and Landscape in 2012. Arkkitehdin nimi on Mitch Hayhow. Haluaisin mennä joskus ravintolaan syömään hyvässä seurassa. Viinitkin olivat oikein hyviä. www.waterkloofwines.co.za

Oliivi-festivaalit Riebeek-laaksossa

Viime sunnuntaina ajelimme Riebeek Valley'hin, joka on sisämaassa, Paarlin jälkeen, noin 70 km Kapkaupungista. Siellä oli vuosittaiset oliivi-festivaalit. Viinialueilla nimittäin viljellään myös oliiveja. Maistelimme erilaisia oliiviöljyjä, oliiveja, tapenadeja ja oliivi-kosmetiikkaa. Samoilla tiloilla oli myös viinintuotantoa, joten maistoimme samalla pari lasia viiniäkin. Maksoimme R80 eli noin 8€ passista, jolla pääsimme kaikkiin kohteisiin. Ensimmäinen pysähdys oli mielestäni paras: Kloovenburg. Siellä oli mukavaa haitarimusiikkia, heinäpaaleja tuoleina, ihan hyvää punaviiniä ja oliivituotteita.

Seuraava pysähdys oli Het Vlock Casteel, missä söimme lounasta. Ruoka oli sellaista festivaaliruokaa, vaikka olikin piirasta ja bobootieta. Tämä vaikutti selvästi enemmän maatilalta kuin viinitilalta, vaikka kyllä siellä viiniäkin tehdään. Jono oli niin pitkä, että emme edes maistaneet heidän viiniään. Oliiveja napsimme kyllä ja kiertelimme markkinoilla.

Riebeek Westin ja Riebeek Kasteelin välissä on viinitila Allersverloren, jonka punaviiniä saa Alkostakin.Se oli pitkään suosikkimme Suomessa, joten halusimme ehdottomasti käydä siellä. Jotenkin viinit eivät kuitenkaan vastanneet odotuksiamme. Martinin mielestä viinimakumme on kehittynyt, mutta minä uskon, että saimme joskus parempaa vuosikertaa. Heidän portviininsä on kyllä hyvää.

Viimeinen pysähdyksemme oli Riebeek Cellars, joiden viini oli aikamoista litkua. Hinnatkin olivat alle R40 per pullo. PAri oliivia nappasimme suuhumme ja lähdimme kotia kohti.

Kaikkialla oli markkinameininkiä, joten mukaamme tarttui seuraavaa: tuoretta nugaata, savustettuja ja balsamico-vinnietikassa marinoituja oliiveja, oliiviöljykäsivoide ja aprikoosihilloa.

Nämä passit ostimme muuten melkein täyteen hintaan eli 150 randia yhteensä eräältä kaupustelijalta ennen ensimmäiseen paikkaan menoa. Tietysti meitä hieman huijattiin: mies oli itse käyttänyt yhden siäänpääsyn kummastakin! Onneksi emme olisi muutenkaan menneet siihen kohteeseen. Ei jäänyt kaivelemaan, koska meillä oli oikein onnistunut päivä.

Viikko sitten viinitiloilla

Meillä oli viime viikonloppuna pari ystävää Suomesta kylässä ja kävimme heidän kanssaan viinimatkalla. Teimme tutun kierroksen: Paarl, Hugenottitunnelin läpi vuoria katsomaan ja sieltä Stellenboschiin. Ensimmäinen pysähdys oli Paarlissa Laborie. Se on hieno viinitila, josta olen ennenkin jutellut. Päärakennus on vuodelta 1750 ja viinin maistelijat saavat hurjan kokoisen annoksen maisteltavakseen hintaan R35 eli 3,5€. Viinit ovat erinomaisia ja kohtuuhintaisia.

Du Toits Kloofin pysähdyspaikalla heti Hugenottitunnelin jälkeen meitä odotti hieno näky: pilvet roikkuivat vuorten puolivälissä.

Ylitimme vuoret mountin pass'in eli vuoristotien kautta takaisin Paarlin puolelle ja ajelimme Franschhoekiin. Siellä vierailimme La Mottessa ja heidän viineihinsä ihastuimme kaikki. Erityisen hyvä hinta-laatusuhde on La Motte Millenium punaviinisekoituksella. Tila on upealla paikalla ja sen rakennukset ovat todella tyylikkäitä.